Kanahaukka

ELINTAVAT

Kanahaukka viihtyy mielellään vanhoissa, rauhallisissa seka- ja havumetsissä. Se tekee useampia risupesiä, joita se käyttää vuorovuosin. Päiväaktiivinen kanahaukka on erittäin taitava saalistaja, jonka tekniikka perustuu saaliin yllättämiseen. Taitavana lentäjänä se mutkittelee kasvillisuuden suojassa lähemmäs saalistaan ennen kuin iskee. Saaliina ovat pienet nisäkkäät ja pienet ja keskikokoiset linnut.
Kanahaukan pesimäalue ulottuu Länsi-Euroopasta halki Venäjän Tyynenmeren rantaan ja Japaniin. Se pesii myös Pohjois-Amerikassa. Suomessa kanahaukkaa tavataan koko maassa.

SUOJELU

Maailmanlaajuisesti kanahaukka on elinvoimainen laji. Kanahaukkaa on vainottu, koska metsästäjät ovat kokeneet sen kilpailijaksi. Suomessa tuhansia kanahaukkoja tapettiin vuosittain ennen lajin rauhoitusta v. 1989. Laiton pesinnän häirintä ja suoranainen lintujen tappaminen ei ole vieläkään kokonaan loppunut Suomesta. Nykyään lajia uhkaa myös elinympäristön pirstoutuminen ja vahvaoksaisten pesäpuiden väheneminen nykymetsätalouden jaloissa.

SOPEUTUMINEN TALVEEN

Vanhat kanahaukat ovat paikkalintuja. Nuoret sen sijaan vaeltavat talveksi pois Pohjolasta. Aivan pohjoisimmassa asuvat vanhatkin kanahaukat voivat hakeutua talven ajaksi etelämmäksi, jossa riittää enemmän päivänvaloa saalistusta ajatellen.

Kanahaukka

Accipiter gentilis

Goshawk

LUOKKA:

LAHKO:

HEIMO:

KOKO: Paino 500-2000 g, siipien kärkiväli 100-120 cm, naaraat kookkaampia kuin koiraat.

LISÄÄNTYMINEN: Naaras munii huhtikuun lopulla 3-4 munaa, haudonta 35-42 vrk.

ELINIKÄ: Rengastustietojen mukaan vanhin kanahaukka on elänyt 19-vuotiaaksi.

Tiesitkö, että viha kanahaukkoja kohtaan on koitunut myös monen muun haukan kohtaloksi. Haukkoja on ammuttu ja pesiä tuhottu lajinmääritystä tekemättä. Petolinnuistamme viimeisenä rauhoitetun kanahaukan rauhoitus edistää näin myös muiden petolintujen suojelua.