Rantakäärme

ELINTAVAT

Myrkytön ja ihmiselle vaaraton rantakäärme viihtyy veden äärellä. Se suosii maastoa, jossa on paitsi suojaavaa kasvustoa, myös aurinkoisia paistattelupaikkoja ja sopivia kivikkoja piilopaikoiksi. Rantakäärme ui ja sukeltaa erittäin hyvin. Kesäkuumalla se voi myös jäädä kellumaan veden pinnalle. Ruokaa etsiessään rantakäärme voi kiipeillä myös puissa ja pensaissa. Sen ravintoa ovat pikkukalat ja sammakkoeläimet, joskus pikkunisäkkäät. Poikasille kelpaavat hyönteiset, madot ja sammakkoeläinten toukat.
Rantakäärme munii munansa sopivan kosteaan ja lämpimään paikkaa hautumaan. Tällaisia ovat olleet maatalojen kompostit ja lantatunkiot. Rantakäärmettä onkin sanottu ennen tarhakäärmeeksi.
Rantakäärmettä tavataan Suomessa maan lounaisosissa, etelärannikolla ja järvialueilla Parkano-Kitee –linjan eteläpuolella. Pohjoisempana sitä tavataan satunnaisesti suurten järvien ja jokien rannoilta. Pohjoisin havainto on Paltamosta.

SUOJELU

Suomessa rantakäärme luetaan vaarantuntuneisiin eläinlajeihin ja se onkin rauhoitettu luonnonsuojelulailla.

SOPEUTUMINEN TALVEEN

Rantakäärme horrostaa talven yli maakolossa.

Rantakäärme

Natrix natrix

Grass snake

LUOKKA:

LAHKO:

KOKO: Pituus 75-90 cm, naaraat kookkaampia kuin koiraat (pisin Suomessa tavattu 134cm).

LISÄÄNTYMINEN: Naaras munii touko-kesäkuussa 6-40 munaa, haudonta 5-11 viikkoa.

ELINIKÄ: Max. 20 vuotta.

Tiesitkö, että muiden matelijoiden lailla rantakäärme on vaihtolämpöinen eli sen ruumiinlämpö vaihtelee ympäristön lämpötilan mukaan. Kylmässä se menee horrokseen: aineenvaihdunta hidastuu niin paljon, että se on juuri ja juuri elossa. Talveksi se hakeutuu paikkaan, jossa lämpötila pysyttelee hieman nollan yläpuolella. Liian lämminkään talvehtimispaikka ei saa olla, sillä silloin aineenvaihdunta ei hidastu tarpeeksi ja sen vararavinto loppuu ennen kevättä.