Hirvi

ELINTAVAT

Hirvet kuuluvat pohjoisen Euroopan ja Aasian kookkaimpiin eläimiin. Suomessa niitä tavataan kautta maan, ainoastaan suurtunturien paljakoilta laji puuttuu. Hirvet viihtyvät siellä, missä on ravintoa saatavilla, ja vaihtavat laidunaluetta vuodenajan mukaan. Kesäisin hirville mieleen ovat lehtipuuvaltaiset seudut erityisesti kosteikkojen tai vesistöjen läheisyydessä. Hirven kesäinen ruokavalio on monipuolinen ja sisältää n. 200 erilaita kasvia: ruohokasveja, puiden ja pensaiden lehtiä ja versoja sekä vesikasveja. Talvella hirven ruokalistalla ovat varvut ja oksat. Männyntaimikot lehtipuuvesakkoineen voivat kerätä useampien hirvien laumoja talven viettoon. Kesä- ja talvilaitumien välillä voidaan vaeltaa jopa 100km.

SUOJELU

Euroopan hirvikanta on elinvoimainen. Suomessa hirvi kuuluu riistaeläimiin ja on lihamäärältään tärkein metsästyskohde. Hirviä pyydetään vuosittain 60 000-70 000 yksilöä.

SOPEUTUMINEN TALVEEN

Hirvi on erinomaisesti sopeutunut pohjoisen talveen. Suuri koko jo sinänsä turvaa lämpimänä pysymisen ja paksu, osittain ontoista, hyvin eristävistä karvoista muodostunut turkki estää lämmön hukkaa. Pitkät jalat auttavat kahlaamaan syvässäkin hangessa. Sulan maan aikaan kerätty vararavintorasva auttaa niukan talven yli, samoin siirtyminen käyttämään varmasti runsaasti tarjolla olevaa einestä; puiden, varsinkin männyn, versoja.

Hirvi

Alces alces

Moose

LUOKKA:

LAHKO:

HEIMO:

KOKO: Paino 240-600 kg, säkäkorkeus 150-230 cm, urokset huomattavasti naaraita kookkaampia.

LISÄÄNTYMINEN: Kiima syys-lokakuussa, kantoaika 8 kk, jälkeläisiä kerralla1-2 (-3). Itsenäistyy 1-vuotiaana, naaraat sukukypsiä toisen elinvuotensa syksyllä, urokset myöhemmin.

ELINIKÄ: 10-18 vuotta

Tiesitkö, että hirviuros kasvattaa joka vuosi uudet sarvet? Sarvet putoavat vuodenvaihteen tienoilla, mutta jo pian uusien sarvien alut ilmestyvät näkyviin. Kevään runsas ravinto ja vesikasveista saatavat mineraalit vauhdittavat sarvien kasvua. Täyden mittansa sarvet saavuttavat alkusyksystä, ennen kiimakauden alkua.