Lumikko

ELINTAVAT

Lumikko viihtyy siellä missä sen pääravinto eli pikkujyrsijätkin. Heinikot, pensaikot, hakkuuaukot, suon ja metsän reunat, niityt sekä ulkorakennukset tarjoavat myyräpaisteja ja ovat sen mieleen. Vaikka lumikko on aktiivinen ympäri vuorokauden, sen pääsee näkemään vain harvoin. Kasvuston ja kivikoiden suojissa vikkelästi pujahteleva Euroopan pienin peto viihtyy myös lumen ja maan alla myyrien tunneleissa poissa ihmisten katseilta. Mikäli saalista saadaan ylen määrin, varastoidaan se niukempien aikojen varalle. Suomessa lumikkoa tavataan koko maassa.

SUOJELU

Lumikko on luonnonsuojelulailla rauhoitettu laji.

SOPEUTUMINEN TALVEEN

Pohjolan lumikot vaihtavat syksyisin puhtaanvalkean talviturkin ruskeaselkäisen kesäturkin tilalle. Väri toimii suojana mahdollisten petojen varalta, kuin myös saalistuksessa estämässä saalista havaitsemasta petoa.

Lumikko

Mustela nivalis

Weasel

LUOKKA:

LAHKO:

HEIMO:

KOKO: Paino 24-80 g, pituus 11-20cm + häntä 1,9-4 cm, uros paljon naarasta kookkaampi.


LISÄÄNTYMINEN: Kiima yleensä keväällä, 1 (-2) poikuetta vuodessa. Kantoaika 34-36 vrk, jälkeläisiä kerralla 3-9. Itsenäistyy 2-3 kk:n iässä, alkukesällä syntynyt naaras on sukukypsä jo 3 kk:n iässä.

ELINIKÄ: 4-7 vuotta

Tiesitkö, että lumikon on päivittäin saatava ravintoa jopa kolmanneksen verran painostaan? Lumikon poikaset painavat vain pari grammaa syntyessään ja aikuisetkin enimmillään 80g. Mitä pienempi eläin, sitä kiivaampi aineenvaihdunta ja suurempi suhteellinen ravinnontarve.