Susi

ELINTAVAT

Susi on yöeläin, jonka ominaisin tapa hankkia ravintoa on saalistaa hirvieläimiä laumassa. Susilauman muodostavat hallitseva uros ja naaras (ns. alfapari) sekä niiden nuoret jälkeläiset. Suomen susista suuri osa elää kuitenkin yksinäisen vaeltajan elämää, vaikka toki näilläkin perimmäisenä tarkoituksena lienee parikumppanin ja sopivan elinalueen löytäminen. Ravinnokseen susi saalistaa hirvieläinten ohella esim. jäniksiä ja majavia, ja kelpaavat sille haaskatkin.
Suomessa susia on eniten maan itärajalla, sillä kanta täydentyy Venäjältä vaeltavista yksilöistä. Nykyisin susia tavataan koko Suomen alueella. Susi viihtyy parhaiten alueilla, joista löytyy sen pääravintoa, hirvieläimiä. Arkana eläimenä se arvostaa laajoja, rauhallisia erämaita, mutta ihmisen levittäytyessä yhä syvemmälle metsään ovat sudetkin sopeutuneet ihmisen läsnäoloon. Valitettavasti jotkut yksinäiset nuoret sudet oppivat hakemaan ravintoa pihoista ja laitumilta.

SUOJELU

Susia on vainottu niiden kotieläimille ja riistalle aiheuttamien vahinkojen vuoksi, ja Suomessa oli vain muutama susi 1920-luvulla. Vielä 1970-luvulla sudesta maksettiin tapporahaa. Sudet rauhoitettiin poronhoitoalueen ulkopuolella 1973 ja suden suojelua on asteittain lisätty niin, että nykyisin muutoin täysin rauhoitetun suden pyyntiin voi riistanhoitopiiri myöntää luvan merkittävien vahinkojen ehkäisemiseksi. Susia on Suomessa nykyisin n. 200-235 (v. 2016).
Rauhoittamisen jälkeen valtio on korvannut susien tekemiä vahinkoja. Korvauskäytännöt ovat muuttuneet ajan myötä. Aiemmin poronomistajalle maksettiin korvauksia suden tappamaksi todetuista poroista. Nykyiset (v. 2009 alkaen) korvaukset perustuvat laskennalliseen vasahävikkiin ja kunkin alueen aiempiin petovahinkoihin. Näin poromiesten ei tarvitse hukata aikaa etsimällä raatoja maastosta.

SOPEUTUMINEN TALVEEN

Susi on aktiivinen läpi vuoden. Tuuhea talviturkki pitää sen lämpimänä ja sopeutuminen haaskojen syöntiin helpottaa ravinnonhankintaa. Syvässä lumessa liikkuessaan lauman jäsenet kulkevat peräkkäin edellisen tekemillä jäljillä. Näin säästetään energiaa.

Susi

Canis lupus

Wolf

LUOKKA:

LAHKO:

HEIMO:

KOKO: paino 20-55kg, säkäkorkeus 70-80cm, uros kookkaampi kuin

LISÄÄNTYMINEN: Kiima helmi-maaliskuussa, kantoaika 61-64 vrk, jälkeläisiä tavallisesti 5-6. Jättää synnyinlauman 1-2 –vuotiaana. Naaraat sukukypsiä 22 kk:n iässä, urokset tav. myöhemmin.

ELINIKÄ: 12-16 v.

Tiesitkö, että toisin kuin usein kuvitellaan, sudet eivät ulvo mitenkään tavallista enemmän täysikuulla. Ne ulvovat ja ääntelevät paljon aina öisin ja iltaisin, sillä ääntely ja varsinkin ulvominen liittyy usein metsästykseen.