Alpakkakävelylle keskiviikkoisin ja lauantaisin 26.6 -10.8.2019 Haluaisitko tutustua lähemmin alpakkaan, tuohon suloiseen eteläamerikkalaiseen kamelieläimeen? Kesän koittaessa Revontulten alpakat saapuvat Ranuan eläinpuistoon. Keskiviikkoisin ja lauantaisin 26.6 -10.8.2019 klo 13 -17 alpakoita voi tulla tervehtimään eläinpuiston lipunmyynnin viereen, josta voit halutessasi lähteä niiden kanssa kävelylle metsään. Rauhallisen kävelyreitin varrella pysähdytään välillä syöttämään alpakoille herkkupaloja. Alpakkakävelylle voi kerralla lähteä 1-5 henkilöä. Alpakka on pieni eteläamerikkalainen kamelieläin, jolla on muhkea turkki. Turkkinsa ansiosta alpakat pärjäävät hyvin myös Suomen olosuhteissa. Suomessa alpakoita on ollut vuodesta 2002. Kotiseudullaan alpakat ovat villantuotantoeläimiä, mutta Suomessa niitä pidetään myös muista syistä. Suomalaisista alpakoista osa on lemmikkeinä maatiloilla, osa työskentelee maatilamatkailuyritysten vetonaulana tehtävänään vieraiden kanssa seurustelu. Alpakat kulkevat mielellään riimussa ihmisystäviensä mukana, ja niiden kanssa voi harrastaa jopa agilityä. Palveluntuottaja: Revontulten alpakat Alpakkakävelylle keskiviikkoisin ja lauantaisin 26.6 -10.8.2019 Haluaisitko tutustua lähemmin alpakkaan, tuohon suloiseen eteläamerikkalaiseen kamelieläimeen? Kesän koittaessa Revontulten alpakat saapuvat Ranuan eläinpuistoon. Keskiviikkoisin ja lauantaisin 26.6 -10.8.2019 klo 13 -17 alpakoita voi tulla tervehtimään eläinpuiston lipunmyynnin viereen, josta voit halutessasi lähteä niiden kanssa kävelylle metsään. Rauhallisen kävelyreitin varrella pysähdytään välillä syöttämään alpakoille herkkupaloja. Alpakkakävelylle voi kerralla lähteä 1-5 henkilöä. Alpakka on pieni eteläamerikkalainen kamelieläin, jolla on muhkea turkki. Turkkinsa ansiosta alpakat pärjäävät hyvin myös Suomen olosuhteissa. Suomessa alpakoita on ollut vuodesta 2002. Kotiseudullaan alpakat ovat villantuotantoeläimiä, mutta Suomessa niitä pidetään myös muista syistä. Suomalaisista alpakoista osa on lemmikkeinä maatiloilla, osa työskentelee maatilamatkailuyritysten vetonaulana tehtävänään vieraiden kanssa seurustelu. Alpakat kulkevat mielellään riimussa ihmisystäviensä mukana, ja niiden kanssa voi harrastaa jopa agilityä. Palveluntuottaja: Revontulten alpakat
Kesän ruokintanäytökset Ruokintanäytökset tuovat kiinnostavan lisän eläinpuistovierailuun. Ruokailevat eläimet tulevat täysin näkyville, ja samalla voi tehdä huomioita niiden lajityypillisestä käyttäytymisestä sekä persoonallisuuksien eroista. Näytöksen lomassa eläintenhoitaja vastaa yleisön kysymyksiin, ja saattaapa joku onnekas päästä itse ruokkimaan eläimiä eläintenhoitajan opastamana. Ruokintanäytöksiin osallistuminen kuuluu eläinpuiston pääsylipun hintaan. Ruokintanäytökset joka päivä 1.6.–31.8.2018 Karhut ja jääkarhut klo 12.30–13.00 Ilves, susi tai ahma klo 14.00–14.20 Kotieläinpuiston eläimet klo 14.30–15.00 Saukko klo 16.40–17.00 Kesän ruokintanäytökset Ruokintanäytökset tuovat kiinnostavan lisän eläinpuistovierailuun. Ruokailevat eläimet tulevat täysin näkyville, ja samalla voi tehdä huomioita niiden lajityypillisestä käyttäytymisestä sekä persoonallisuuksien eroista. Näytöksen lomassa eläintenhoitaja vastaa yleisön kysymyksiin, ja saattaapa joku onnekas päästä itse ruokkimaan eläimiä eläintenhoitajan opastamana. Ruokintanäytöksiin osallistuminen kuuluu eläinpuiston pääsylipun hintaan. Ruokintanäytökset joka päivä 1.6.–31.8.2018 Karhut ja jääkarhut klo 12.30–13.00 Ilves, susi tai ahma klo 14.00–14.20 Kotieläinpuiston eläimet klo 14.30–15.00 Saukko klo 16.40–17.00
Ranuan manulista tuli Mortti – nimeä juhlistetaan lauantaina 8.9. Ranuan eläinpuistoon kesäkuussa saapuneelle manulille on viimeinkin valittu lempinimi. Uuden nimen johdosta Mortti-manuli tarjoaa lauantaina 8.9. sadalle ensimmäiselle eläinpuiston asiakkaalle Sisu-jääkarhusuklaat. Voittajan valinneet eläintenhoitajat halusivat nimen olevan lyhyt ja ytimekäs ja alkavan m-kirjaimella. Lukuisten hyvien ehdotusten joukosta nimeksi valikoitui Mortti, joka eläintenhoitajien mielestä kuvaa hyvin manulin uroskissamaista luonnetta. Mortti-nimeä ehdotettiin 5 kertaa, joten luvattu pääpalkinto arvottiin. Taru Kivinen Porista voitti arvonnan ja pääsee perheineen viettämään yön Ranuan uusissa Arctic Fox lasi-igluissa sekä tutustumaan jääkarhuperheen arkeen. Muita voittajanimen ehdottajia muistetaan eläinpuiston perhelahjakorteilla. Kaikkinensa nimiehdotuksia on tullut yli 4 861 kpl Odotetusti suosituimmaksi nimiehdotukseksi nousi Manu, jota oli ehdotettu 536 kertaa. Manuhan oli myös Suomen edesmenneen presidentti Mauno Koiviston lempinimi. Manulin kärttyinen ulkonäkö innoitti useita nimenkeksijöitä. Suosittuja nimiehdotuksia olivat Örmy, Mörri, Yrmy, Rölli ja Mörkö. Ranuan manulista tuli Mortti – nimeä juhlistetaan lauantaina 8.9. Ranuan eläinpuistoon kesäkuussa saapuneelle manulille on viimeinkin valittu lempinimi. Uuden nimen johdosta Mortti-manuli tarjoaa lauantaina 8.9. sadalle ensimmäiselle eläinpuiston asiakkaalle Sisu-jääkarhusuklaat. Voittajan valinneet eläintenhoitajat halusivat nimen olevan lyhyt ja ytimekäs ja alkavan m-kirjaimella. Lukuisten hyvien ehdotusten joukosta nimeksi valikoitui Mortti, joka eläintenhoitajien mielestä kuvaa hyvin manulin uroskissamaista luonnetta. Mortti-nimeä ehdotettiin 5 kertaa, joten luvattu pääpalkinto arvottiin. Taru Kivinen Porista voitti arvonnan ja pääsee perheineen viettämään yön Ranuan uusissa Arctic Fox lasi-igluissa sekä tutustumaan jääkarhuperheen arkeen. Muita voittajanimen ehdottajia muistetaan eläinpuiston perhelahjakorteilla. Kaikkinensa nimiehdotuksia on tullut yli 4 861 kpl Odotetusti suosituimmaksi nimiehdotukseksi nousi Manu, jota oli ehdotettu 536 kertaa. Manuhan oli myös Suomen edesmenneen presidentti Mauno Koiviston lempinimi. Manulin kärttyinen ulkonäkö innoitti useita nimenkeksijöitä. Suosittuja nimiehdotuksia olivat Örmy, Mörri, Yrmy, Rölli ja Mörkö.
Ympäristötaideteos Seven Steps to Save the Ocean Jos et ole ennen kokenut ympäristötaidetta, vierailu Ranuan eläinpuistoon antaa siihen oivan tilaisuuden. Keskellä eläinpuisstoa, vaikuttavalla kivirakalla, mutkittelee tuoreelta puulta tuoksuva polku. Sen varrella kohoavat pylväiden varaan ripustetut, teräksisistä kirjaimista muodostuvat lauseet heijastavat taivaan ja metsän värejä. Maija Kovarin teos Seven Steps to Save the Ocean kannustaa arkipäivän tekoihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja arktisen luonnon suojelemiseksi. Teos muodostuu noin 135 metriä pitkästä puisesta polusta sekä seitsemästä pylväiden varassa korkeuksiin kohoavasta lauseesta ja kattaa 100×150 metrin laajuisen kivirakka-alueen. -Taideteoksen suunnittelussa lähtökohtana toimi vahvasti paikka: teos nousi kivirakalle, joka on muinoin ollut meren rantaa. Siitä synty linkki meren ja eläinpuiston välillä. Merien suojeleminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen liittyvät myös vahvasti arktisen alueen ja sen eläinten tulevaisuuteen, kertoo Kovari. Rakka oli aiemmin suljettu yleisöltä, mutta teoksen myötä sinne avattiin pääsy eläinpuistossa vieraileville. Seven Steps to Save the Ocean on avoinna ympäri vuoden, ja kuten arktinen luontokin, se muuttuu vuodenaikojen mukana. Teos on erilainen elämys kesällä kuin talvella lumen peittäessä rakan. Taitelija ei itse koe olevansa ympäristöaktiivi; Seven Steps to Save the Ocean on hänen ensimmäinen teoksensa, jonka teemana on luonnonsuojelu. Tehdessään taustatutkimusta teosta varten hän koki valintojen voiman esille nostamisen hedelmällisimmäksi tavaksi vaikuttaa. – Ilmastonmuutos on vaikea ja monitahoinen asia, jonka esille maalaamat synkeät tulevaisuuskuvat voivat olla ahdistavia. Jokainen voi kuitenkin valita toivottomuuden ja apatian sijaan toivon ja tehdä tekoja, joilla on positiivinen vaikutus seuraavien sukupolvien elämään. Teoksen sisäänkäynti on ahman ja ketun aitausten välissä. Kulkusuunta on vastapäivään. Lisää teoksesta ja taiteilijasta: WWW.KOVARI.FI/NEWS/I-AM-NOT-AN-ENVIRONMENTALIST Ympäristötaideteos Seven Steps to Save the Ocean Jos et ole ennen kokenut ympäristötaidetta, vierailu Ranuan eläinpuistoon antaa siihen oivan tilaisuuden. Keskellä eläinpuisstoa, vaikuttavalla kivirakalla, mutkittelee tuoreelta puulta tuoksuva polku. Sen varrella kohoavat pylväiden varaan ripustetut, teräksisistä kirjaimista muodostuvat lauseet heijastavat taivaan ja metsän värejä. Maija Kovarin teos Seven Steps to Save the Ocean kannustaa arkipäivän tekoihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja arktisen luonnon suojelemiseksi. Teos muodostuu noin 135 metriä pitkästä puisesta polusta sekä seitsemästä pylväiden varassa korkeuksiin kohoavasta lauseesta ja kattaa 100×150 metrin laajuisen kivirakka-alueen. -Taideteoksen suunnittelussa lähtökohtana toimi vahvasti paikka: teos nousi kivirakalle, joka on muinoin ollut meren rantaa. Siitä synty linkki meren ja eläinpuiston välillä. Merien suojeleminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen liittyvät myös vahvasti arktisen alueen ja sen eläinten tulevaisuuteen, kertoo Kovari. Rakka oli aiemmin suljettu yleisöltä, mutta teoksen myötä sinne avattiin pääsy eläinpuistossa vieraileville. Seven Steps to Save the Ocean on avoinna ympäri vuoden, ja kuten arktinen luontokin, se muuttuu vuodenaikojen mukana. Teos on erilainen elämys kesällä kuin talvella lumen peittäessä rakan. Taitelija ei itse koe olevansa ympäristöaktiivi; Seven Steps to Save the Ocean on hänen ensimmäinen teoksensa, jonka teemana on luonnonsuojelu. Tehdessään taustatutkimusta teosta varten hän koki valintojen voiman esille nostamisen hedelmällisimmäksi tavaksi vaikuttaa. – Ilmastonmuutos on vaikea ja monitahoinen asia, jonka esille maalaamat synkeät tulevaisuuskuvat voivat olla ahdistavia. Jokainen voi kuitenkin valita toivottomuuden ja apatian sijaan toivon ja tehdä tekoja, joilla on positiivinen vaikutus seuraavien sukupolvien elämään. Teoksen sisäänkäynti on ahman ja ketun aitausten välissä. Kulkusuunta on vastapäivään. Lisää teoksesta ja taiteilijasta: WWW.KOVARI.FI/NEWS/I-AM-NOT-AN-ENVIRONMENTALIST
MetsäpeuraLife Ranuan eläinpuisto osallistuu metsäpeurojen luontoonpalautushankkeeseen Metsäpeura palautetaan luontoon takaisin alkuperäisille elinalueilleen Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Palautus on keskeisin tavoite seitsemän vuotta kestävässä laajassa metsäpeuran suojeluhankkeessa, jonka kokonaiskustannus on 5,16 miljoonaa euroa. Ranuan eläinpuisto on yksi Metsähallituksen hallinnoiman EU-Life-hankkeen yhteistyökumppaneista. Ranuan eläinpuistossa, Korkeasaaren eläintarhassa ja Ähtäri Zoossa syntyvät metsäpeuran vasat siirretään 1,5-2 -vuotiaina Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistojen totutustarhoihin lisääntymään ensi syksystä alkaen. Lue lisää:http://www.metsa.fi/-/metsapeuroja-aletaan-palauttaa-luontoon-laajalla-hankkeella ja http://www.suomenpeura.fi/. Lisätietoja metsäpeuroista: https://www.ranuazoo.com/blog/elaimet/metsapeura/. MetsäpeuraLife Ranuan eläinpuisto osallistuu metsäpeurojen luontoonpalautushankkeeseen Metsäpeura palautetaan luontoon takaisin alkuperäisille elinalueilleen Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Palautus on keskeisin tavoite seitsemän vuotta kestävässä laajassa metsäpeuran suojeluhankkeessa, jonka kokonaiskustannus on 5,16 miljoonaa euroa. Ranuan eläinpuisto on yksi Metsähallituksen hallinnoiman EU-Life-hankkeen yhteistyökumppaneista. Ranuan eläinpuistossa, Korkeasaaren eläintarhassa ja Ähtäri Zoossa syntyvät metsäpeuran vasat siirretään 1,5-2 -vuotiaina Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistojen totutustarhoihin lisääntymään ensi syksystä alkaen. Lue lisää:http://www.metsa.fi/-/metsapeuroja-aletaan-palauttaa-luontoon-laajalla-hankkeella ja http://www.suomenpeura.fi/. Lisätietoja metsäpeuroista: https://www.ranuazoo.com/blog/elaimet/metsapeura/.
Valkohäntäkauris Valkohäntäkauris on Amerikan mantereella yleinen hirvieläin, jota on istutettu riistaeläimeksi muuallekin. Suomeen ensimmäiset valkohäntäkauriit tuotiin 1930-luvulla. Nykyisin valkohäntäpeuroja on Suomessa n. 30 000 ja kannan elinalue painottuu Etelä- ja Lounais-Suomeen. Valkohäntäkauriit viihtyvät metsien ja peltojen reunamilla syöden ruohovartisia kasveja sekä puiden ja pensaiden versoja ja lehtiä. Talvella sille maistuvat mustikanvarvut, kataja sekä männyn neulaset, joten silloin sen tapaa myös mustikkaa kasvavissa kuusikoissa. Valkohäntäkaurisnaaraat ja vasat muodostavat talvisin laumoja, mutta urokset viettävät kiima-aikaa lukuun ottamatta erakon elämää. Valkohäntäkauris Valkohäntäkauris on Amerikan mantereella yleinen hirvieläin, jota on istutettu riistaeläimeksi muuallekin. Suomeen ensimmäiset valkohäntäkauriit tuotiin 1930-luvulla. Nykyisin valkohäntäpeuroja on Suomessa n. 30 000 ja kannan elinalue painottuu Etelä- ja Lounais-Suomeen. Valkohäntäkauriit viihtyvät metsien ja peltojen reunamilla syöden ruohovartisia kasveja sekä puiden ja pensaiden versoja ja lehtiä. Talvella sille maistuvat mustikanvarvut, kataja sekä männyn neulaset, joten silloin sen tapaa myös mustikkaa kasvavissa kuusikoissa. Valkohäntäkaurisnaaraat ja vasat muodostavat talvisin laumoja, mutta urokset viettävät kiima-aikaa lukuun ottamatta erakon elämää.
Majoitus ja palvelut Meiltä ei tarvitse ei tarvitse lähteä kotimatkalle nälkäisenä, väsyneenä tai ilman tuliaisia. Ranuan eläinpuiston ympäristössä riittää tekemistä ja palveluja leppoisaan lomanviettoon. Majoitus ja palvelut Meiltä ei tarvitse ei tarvitse lähteä kotimatkalle nälkäisenä, väsyneenä tai ilman tuliaisia. Ranuan eläinpuiston ympäristössä riittää tekemistä ja palveluja leppoisaan lomanviettoon.