Nimikilpailu Voita koko perheen majoituspaketti lasi-igluun! Nimikilpailu Voita koko perheen majoituspaketti lasi-igluun!
Kesän ruokintanäytökset Ruokintanäytökset tuovat kiinnostavan lisän eläinpuistovierailuun. Ruokailevat eläimet tulevat täysin näkyville, ja samalla voi tehdä huomioita niiden lajityypillisestä käyttäytymisestä sekä persoonallisuuksien eroista. Näytöksen lomassa eläintenhoitaja vastaa yleisön kysymyksiin, ja saattaapa joku onnekas päästä itse ruokkimaan eläimiä eläintenhoitajan opastamana. Ruokintanäytöksiin osallistuminen kuuluu eläinpuiston pääsylipun hintaan. Ruokintanäytökset joka päivä 1.6.–31.8.2018 Karhut ja jääkarhut klo 12.30–13.00 Ilves, susi tai ahma klo 14.00–14.20 Kotieläinpuiston eläimet klo 14.30–15.00 Saukko klo 16.40–17.00 Kesän ruokintanäytökset Ruokintanäytökset tuovat kiinnostavan lisän eläinpuistovierailuun. Ruokailevat eläimet tulevat täysin näkyville, ja samalla voi tehdä huomioita niiden lajityypillisestä käyttäytymisestä sekä persoonallisuuksien eroista. Näytöksen lomassa eläintenhoitaja vastaa yleisön kysymyksiin, ja saattaapa joku onnekas päästä itse ruokkimaan eläimiä eläintenhoitajan opastamana. Ruokintanäytöksiin osallistuminen kuuluu eläinpuiston pääsylipun hintaan. Ruokintanäytökset joka päivä 1.6.–31.8.2018 Karhut ja jääkarhut klo 12.30–13.00 Ilves, susi tai ahma klo 14.00–14.20 Kotieläinpuiston eläimet klo 14.30–15.00 Saukko klo 16.40–17.00
Sisun WWF-keräyskampanja villeille lajitovereille Luonnossa elävät jääkarhut ovat ahdingossa ilmaston lämpenemisen vuoksi. Ranuan eläinpuiston jääkarhut Venus ja Sisu toimivat lähettiläinä villien lajitovereidensa puolesta ja näin ollen Ranuan Eläinpuisto haluaa kantaa kortensa kekoon jääkarhujen suojelutyössä. Tule Sinäkin Sisun avuksi keräämään varoja luonnon jääkarhujen auttamiseksi! Keräykseen osallistuneiden nimet ikuistetaan jääkarhujen suojelusta kertovaan tauluun. Tavoitteena on kerätä euro jokaiselle villille jääkarhulle. Voit tehdä oman lahjoituksesi seuraavan linkin kautta: Eläinpuiston WWF-keräys Sisun WWF-keräyskampanja villeille lajitovereille Luonnossa elävät jääkarhut ovat ahdingossa ilmaston lämpenemisen vuoksi. Ranuan eläinpuiston jääkarhut Venus ja Sisu toimivat lähettiläinä villien lajitovereidensa puolesta ja näin ollen Ranuan Eläinpuisto haluaa kantaa kortensa kekoon jääkarhujen suojelutyössä. Tule Sinäkin Sisun avuksi keräämään varoja luonnon jääkarhujen auttamiseksi! Keräykseen osallistuneiden nimet ikuistetaan jääkarhujen suojelusta kertovaan tauluun. Tavoitteena on kerätä euro jokaiselle villille jääkarhulle. Voit tehdä oman lahjoituksesi seuraavan linkin kautta: Eläinpuiston WWF-keräys
Nimikilpailu ratkesi – jääkarhunpennusta tuli Sisu Ranuan eläinpuistossa viime marraskuussa syntyneelle jääkarhunpennulle on viimeinkin valittu nimi. Pennun nimeksi annettiin Sisu. Nimi kuvaa hoitajien mielestä hyvin pennun reipasta ja periksiantamatonta luonnetta, ja se viittaa myös mukavasti Suomen ja Ranuan 100-vuotisjuhlavuoteen. Eläintenhoitajat valitsivat nimen nimikilpailuun tulleiden 18 000 ehdotuksen joukosta. Lumi (335 ehdotusta) oli monen mielestä sopiva nimi jääkarhulle. Suosittuja vaihtoehtoja olivat myös Sulo (300 ehdotusta) ja Pyry (180 ehdotusta). Sisu-nimeä ehdotettiin 94 kertaa, joten pääpalkinto jouduttiin arpomaan. Arpaonni suosi Annukka Moilasta Sodankylästä. Hän pääsee perheineen viettämään viikonlopun lomakylä Gulo Gulossa ja tutustumaan jääkarhuperheen arkeen eläintenhoitajien kanssa. Muita voittajanimen ehdottajia muistetaan eläinpuiston pääsylipuilla. Ilman lahjaa ei jäänyt myöskään juuri nimetty Sisu. Pohjolan Osuuspankki lahjoitti pennulle jääkarhunkestäviä palloja, jotka Sisulle pääsi luovuttamaan lahjoittajan järjestämän arvonnan voittanut sodankyläläinen Eila Kaunisvaara perheineen. Ranuan Sisu-jääkarhu viettänee vielä pari vuotta emonsa Venuksen hoivissa. Noin 2,5–vuotiaana se voi muuttaa uuteen, tarkasti valittuun kotiin johonkin toiseen eurooppalaiseen eläintarhaan. Nimikilpailu ratkesi – jääkarhunpennusta tuli Sisu Ranuan eläinpuistossa viime marraskuussa syntyneelle jääkarhunpennulle on viimeinkin valittu nimi. Pennun nimeksi annettiin Sisu. Nimi kuvaa hoitajien mielestä hyvin pennun reipasta ja periksiantamatonta luonnetta, ja se viittaa myös mukavasti Suomen ja Ranuan 100-vuotisjuhlavuoteen. Eläintenhoitajat valitsivat nimen nimikilpailuun tulleiden 18 000 ehdotuksen joukosta. Lumi (335 ehdotusta) oli monen mielestä sopiva nimi jääkarhulle. Suosittuja vaihtoehtoja olivat myös Sulo (300 ehdotusta) ja Pyry (180 ehdotusta). Sisu-nimeä ehdotettiin 94 kertaa, joten pääpalkinto jouduttiin arpomaan. Arpaonni suosi Annukka Moilasta Sodankylästä. Hän pääsee perheineen viettämään viikonlopun lomakylä Gulo Gulossa ja tutustumaan jääkarhuperheen arkeen eläintenhoitajien kanssa. Muita voittajanimen ehdottajia muistetaan eläinpuiston pääsylipuilla. Ilman lahjaa ei jäänyt myöskään juuri nimetty Sisu. Pohjolan Osuuspankki lahjoitti pennulle jääkarhunkestäviä palloja, jotka Sisulle pääsi luovuttamaan lahjoittajan järjestämän arvonnan voittanut sodankyläläinen Eila Kaunisvaara perheineen. Ranuan Sisu-jääkarhu viettänee vielä pari vuotta emonsa Venuksen hoivissa. Noin 2,5–vuotiaana se voi muuttaa uuteen, tarkasti valittuun kotiin johonkin toiseen eurooppalaiseen eläintarhaan.
MetsäpeuraLife Ranuan eläinpuisto osallistuu metsäpeurojen luontoonpalautushankkeeseen Metsäpeura palautetaan luontoon takaisin alkuperäisille elinalueilleen Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Palautus on keskeisin tavoite seitsemän vuotta kestävässä laajassa metsäpeuran suojeluhankkeessa, jonka kokonaiskustannus on 5,16 miljoonaa euroa. Ranuan eläinpuisto on yksi Metsähallituksen hallinnoiman EU-Life-hankkeen yhteistyökumppaneista. Ranuan eläinpuistossa, Korkeasaaren eläintarhassa ja Ähtäri Zoossa syntyvät metsäpeuran vasat siirretään 1,5-2 -vuotiaina Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistojen totutustarhoihin lisääntymään ensi syksystä alkaen. Lue lisää:http://www.metsa.fi/-/metsapeuroja-aletaan-palauttaa-luontoon-laajalla-hankkeella ja http://www.suomenpeura.fi/. Lisätietoja metsäpeuroista: https://www.ranuazoo.com/blog/elaimet/metsapeura/. MetsäpeuraLife Ranuan eläinpuisto osallistuu metsäpeurojen luontoonpalautushankkeeseen Metsäpeura palautetaan luontoon takaisin alkuperäisille elinalueilleen Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Palautus on keskeisin tavoite seitsemän vuotta kestävässä laajassa metsäpeuran suojeluhankkeessa, jonka kokonaiskustannus on 5,16 miljoonaa euroa. Ranuan eläinpuisto on yksi Metsähallituksen hallinnoiman EU-Life-hankkeen yhteistyökumppaneista. Ranuan eläinpuistossa, Korkeasaaren eläintarhassa ja Ähtäri Zoossa syntyvät metsäpeuran vasat siirretään 1,5-2 -vuotiaina Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistojen totutustarhoihin lisääntymään ensi syksystä alkaen. Lue lisää:http://www.metsa.fi/-/metsapeuroja-aletaan-palauttaa-luontoon-laajalla-hankkeella ja http://www.suomenpeura.fi/. Lisätietoja metsäpeuroista: https://www.ranuazoo.com/blog/elaimet/metsapeura/.
Vuorisusi eli dhole Dholet ovat hyvin sosiaalisia eläimiä, jotka elävät 5-12 yksilön laumoissa. Yleensä vain yksi naaraista lisääntyy ja koko muu lauma osallistuu pentujen hoitamiseen. Lajin tieteellinen nimi, Cuon alpinus, viittaa vuoristoon ja dholet ovatkin erinomaisia kiipeilijöitä. Jotkut yksilöt kykenevät kiipeämään jopa puuhun. Dholet ovat petoja, mutta syövät lihan lisäksi mm. marjoja, hedelmiä ja hyönteisiä. Dholet asuttavat kaikenlaisia ympäristöjä vuoristoaroilta ja metsistä savanneille ja sademetsiin. Aiemmin dholeja on elänyt alueella, joka ulottuu Intiasta Mongolian kautta Etelä-Siperiaan, mutta nykyinen levinneisyys on hyvin hajanainen. Laji on tiettävästi jakaantunut ainakin kahteen eri alalajiin, eteläiseen ja pohjoiseen. Vuorisusi eli dhole Dholet ovat hyvin sosiaalisia eläimiä, jotka elävät 5-12 yksilön laumoissa. Yleensä vain yksi naaraista lisääntyy ja koko muu lauma osallistuu pentujen hoitamiseen. Lajin tieteellinen nimi, Cuon alpinus, viittaa vuoristoon ja dholet ovatkin erinomaisia kiipeilijöitä. Jotkut yksilöt kykenevät kiipeämään jopa puuhun. Dholet ovat petoja, mutta syövät lihan lisäksi mm. marjoja, hedelmiä ja hyönteisiä. Dholet asuttavat kaikenlaisia ympäristöjä vuoristoaroilta ja metsistä savanneille ja sademetsiin. Aiemmin dholeja on elänyt alueella, joka ulottuu Intiasta Mongolian kautta Etelä-Siperiaan, mutta nykyinen levinneisyys on hyvin hajanainen. Laji on tiettävästi jakaantunut ainakin kahteen eri alalajiin, eteläiseen ja pohjoiseen.
Majoitus ja palvelut Meiltä ei tarvitse ei tarvitse lähteä kotimatkalle nälkäisenä, väsyneenä tai ilman tuliaisia. Ranuan eläinpuiston ympäristössä riittää tekemistä ja palveluja leppoisaan lomanviettoon. Majoitus ja palvelut Meiltä ei tarvitse ei tarvitse lähteä kotimatkalle nälkäisenä, väsyneenä tai ilman tuliaisia. Ranuan eläinpuiston ympäristössä riittää tekemistä ja palveluja leppoisaan lomanviettoon.