Poroajelulle eläinpuistossa 25.12.-10.1. Joulusesongin aikaan 25.12. – 10.1. Ranuan eläinpuistossa on mahdollisuus päästä poroajelulle. Paikallinen poronomistaja ajoporoineen on puistolla odottamassa vieraitamme joka päivä klo 11 – 15. Lyhyt ajelu on juuri sopiva kaikista pienimmille lapsille. Pidemmällä ajelulla talvisen metsän keskelle ehtii tutustua tähän Lapin tunnusomaiseen eläimeen vähän paremmin. Poroajelut Ranuan eläinpuistossa joka päivä 25.12.2018 – 10.1.2019 klo 11 – 15 Lyhyt poroajelu: Lapset 10 €, aikuiset 13 € Pitkä poroajelu (45-60 min., n. 3,5 km): Lapset 35 €, aikuiset 45 € Porosafareita ja porotilavierailuja järjestää Wildlife Safaris. Poroajelulle eläinpuistossa 25.12.-10.1. Joulusesongin aikaan 25.12. – 10.1. Ranuan eläinpuistossa on mahdollisuus päästä poroajelulle. Paikallinen poronomistaja ajoporoineen on puistolla odottamassa vieraitamme joka päivä klo 11 – 15. Lyhyt ajelu on juuri sopiva kaikista pienimmille lapsille. Pidemmällä ajelulla talvisen metsän keskelle ehtii tutustua tähän Lapin tunnusomaiseen eläimeen vähän paremmin. Poroajelut Ranuan eläinpuistossa joka päivä 25.12.2018 – 10.1.2019 klo 11 – 15 Lyhyt poroajelu: Lapset 10 €, aikuiset 13 € Pitkä poroajelu (45-60 min., n. 3,5 km): Lapset 35 €, aikuiset 45 € Porosafareita ja porotilavierailuja järjestää Wildlife Safaris.
Minimoottorikelkat Eläinpuiston pääsisäänkäynnin edessä on talvella minimoottorikelkkarata, jossa lapset voivat kokeilla moottorikelkalla ajoa. Ennen radalle menoa pienet kelkkailijat saavat asianmukaiset varusteet ja radalle päästetään kerralla vain kaksi kelkkailijaa. Näin varmistetaan, että kelkkailukokemus on sekä hauska että turvallinen. Minimoottorikelkkarata on avoinna 25.12.–10.1. klo 11.00–15.00. Hinta 10,00 €. Muina aikoina Wildlife Safaris järjestää minimoottorikelkka-ajelut tilauksesta. Tiedustelut ja varaukset puh. +358 40 556 3555 tai info@wildlifesafaris.fi. Minimoottorikelkat Eläinpuiston pääsisäänkäynnin edessä on talvella minimoottorikelkkarata, jossa lapset voivat kokeilla moottorikelkalla ajoa. Ennen radalle menoa pienet kelkkailijat saavat asianmukaiset varusteet ja radalle päästetään kerralla vain kaksi kelkkailijaa. Näin varmistetaan, että kelkkailukokemus on sekä hauska että turvallinen. Minimoottorikelkkarata on avoinna 25.12.–10.1. klo 11.00–15.00. Hinta 10,00 €. Muina aikoina Wildlife Safaris järjestää minimoottorikelkka-ajelut tilauksesta. Tiedustelut ja varaukset puh. +358 40 556 3555 tai info@wildlifesafaris.fi.
Töihin Ranualle? Olisitko juuri sinä positiivinen, energinen ja valmis kehittymään työssäsi? Haemme Ranualle eripituisiin työsuhteisiin mm. safarioppaita, kokkeja ja tarjoilijoita Työtehtäviin töitä on tarjolla heti ja lähes ympärivuoden. Meidän tiimissämme saat olla monessa mukana. Meillä työskennellään, Wilidlife Safaris ohjelmapalveluyrityksessä, Wild Arctic Restaurantissa ja Cafe White Swanissa ja uutena avaamme 1.12.2018 Arctic Fox Igloo Villagen. Olethan työtä pelkäämätön ja aina valmis oppimaan uutta, sekä hallitset englanninkielen taidon. Safarioppailta edellytämme t-korttia ja hyvää englannin kielen taitoa! Mahdollisuus majoitukseen. Laitathan meille vapaamuotoisen työhakemuksen sähköpostitse osoitteeseen maarit.saikkonen(at)ranua.fi Lisätiedot: Maarit Saikkonen 040-169 4892 Töihin Ranualle? Olisitko juuri sinä positiivinen, energinen ja valmis kehittymään työssäsi? Haemme Ranualle eripituisiin työsuhteisiin mm. safarioppaita, kokkeja ja tarjoilijoita Työtehtäviin töitä on tarjolla heti ja lähes ympärivuoden. Meidän tiimissämme saat olla monessa mukana. Meillä työskennellään, Wilidlife Safaris ohjelmapalveluyrityksessä, Wild Arctic Restaurantissa ja Cafe White Swanissa ja uutena avaamme 1.12.2018 Arctic Fox Igloo Villagen. Olethan työtä pelkäämätön ja aina valmis oppimaan uutta, sekä hallitset englanninkielen taidon. Safarioppailta edellytämme t-korttia ja hyvää englannin kielen taitoa! Mahdollisuus majoitukseen. Laitathan meille vapaamuotoisen työhakemuksen sähköpostitse osoitteeseen maarit.saikkonen(at)ranua.fi Lisätiedot: Maarit Saikkonen 040-169 4892
Ranuan manulista tuli Mortti – nimeä juhlistetaan lauantaina 8.9. Ranuan eläinpuistoon kesäkuussa saapuneelle manulille on viimeinkin valittu lempinimi. Uuden nimen johdosta Mortti-manuli tarjoaa lauantaina 8.9. sadalle ensimmäiselle eläinpuiston asiakkaalle Sisu-jääkarhusuklaat. Voittajan valinneet eläintenhoitajat halusivat nimen olevan lyhyt ja ytimekäs ja alkavan m-kirjaimella. Lukuisten hyvien ehdotusten joukosta nimeksi valikoitui Mortti, joka eläintenhoitajien mielestä kuvaa hyvin manulin uroskissamaista luonnetta. Mortti-nimeä ehdotettiin 5 kertaa, joten luvattu pääpalkinto arvottiin. Taru Kivinen Porista voitti arvonnan ja pääsee perheineen viettämään yön Ranuan uusissa Arctic Fox lasi-igluissa sekä tutustumaan jääkarhuperheen arkeen. Muita voittajanimen ehdottajia muistetaan eläinpuiston perhelahjakorteilla. Kaikkinensa nimiehdotuksia on tullut yli 4 861 kpl Odotetusti suosituimmaksi nimiehdotukseksi nousi Manu, jota oli ehdotettu 536 kertaa. Manuhan oli myös Suomen edesmenneen presidentti Mauno Koiviston lempinimi. Manulin kärttyinen ulkonäkö innoitti useita nimenkeksijöitä. Suosittuja nimiehdotuksia olivat Örmy, Mörri, Yrmy, Rölli ja Mörkö. Ranuan manulista tuli Mortti – nimeä juhlistetaan lauantaina 8.9. Ranuan eläinpuistoon kesäkuussa saapuneelle manulille on viimeinkin valittu lempinimi. Uuden nimen johdosta Mortti-manuli tarjoaa lauantaina 8.9. sadalle ensimmäiselle eläinpuiston asiakkaalle Sisu-jääkarhusuklaat. Voittajan valinneet eläintenhoitajat halusivat nimen olevan lyhyt ja ytimekäs ja alkavan m-kirjaimella. Lukuisten hyvien ehdotusten joukosta nimeksi valikoitui Mortti, joka eläintenhoitajien mielestä kuvaa hyvin manulin uroskissamaista luonnetta. Mortti-nimeä ehdotettiin 5 kertaa, joten luvattu pääpalkinto arvottiin. Taru Kivinen Porista voitti arvonnan ja pääsee perheineen viettämään yön Ranuan uusissa Arctic Fox lasi-igluissa sekä tutustumaan jääkarhuperheen arkeen. Muita voittajanimen ehdottajia muistetaan eläinpuiston perhelahjakorteilla. Kaikkinensa nimiehdotuksia on tullut yli 4 861 kpl Odotetusti suosituimmaksi nimiehdotukseksi nousi Manu, jota oli ehdotettu 536 kertaa. Manuhan oli myös Suomen edesmenneen presidentti Mauno Koiviston lempinimi. Manulin kärttyinen ulkonäkö innoitti useita nimenkeksijöitä. Suosittuja nimiehdotuksia olivat Örmy, Mörri, Yrmy, Rölli ja Mörkö.
Ympäristötaideteos Seven Steps to Save the Ocean Jos et ole ennen kokenut ympäristötaidetta, vierailu Ranuan eläinpuistoon antaa siihen oivan tilaisuuden. Keskellä eläinpuisstoa, vaikuttavalla kivirakalla, mutkittelee tuoreelta puulta tuoksuva polku. Sen varrella kohoavat pylväiden varaan ripustetut, teräksisistä kirjaimista muodostuvat lauseet heijastavat taivaan ja metsän värejä. Maija Kovarin teos Seven Steps to Save the Ocean kannustaa arkipäivän tekoihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja arktisen luonnon suojelemiseksi. Teos muodostuu noin 135 metriä pitkästä puisesta polusta sekä seitsemästä pylväiden varassa korkeuksiin kohoavasta lauseesta ja kattaa 100×150 metrin laajuisen kivirakka-alueen. -Taideteoksen suunnittelussa lähtökohtana toimi vahvasti paikka: teos nousi kivirakalle, joka on muinoin ollut meren rantaa. Siitä synty linkki meren ja eläinpuiston välillä. Merien suojeleminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen liittyvät myös vahvasti arktisen alueen ja sen eläinten tulevaisuuteen, kertoo Kovari. Rakka oli aiemmin suljettu yleisöltä, mutta teoksen myötä sinne avattiin pääsy eläinpuistossa vieraileville. Seven Steps to Save the Ocean on avoinna ympäri vuoden, ja kuten arktinen luontokin, se muuttuu vuodenaikojen mukana. Teos on erilainen elämys kesällä kuin talvella lumen peittäessä rakan. Taitelija ei itse koe olevansa ympäristöaktiivi; Seven Steps to Save the Ocean on hänen ensimmäinen teoksensa, jonka teemana on luonnonsuojelu. Tehdessään taustatutkimusta teosta varten hän koki valintojen voiman esille nostamisen hedelmällisimmäksi tavaksi vaikuttaa. – Ilmastonmuutos on vaikea ja monitahoinen asia, jonka esille maalaamat synkeät tulevaisuuskuvat voivat olla ahdistavia. Jokainen voi kuitenkin valita toivottomuuden ja apatian sijaan toivon ja tehdä tekoja, joilla on positiivinen vaikutus seuraavien sukupolvien elämään. Teoksen sisäänkäynti on ahman ja ketun aitausten välissä. Kulkusuunta on vastapäivään. Lisää teoksesta ja taiteilijasta: WWW.KOVARI.FI/NEWS/I-AM-NOT-AN-ENVIRONMENTALIST Ympäristötaideteos Seven Steps to Save the Ocean Jos et ole ennen kokenut ympäristötaidetta, vierailu Ranuan eläinpuistoon antaa siihen oivan tilaisuuden. Keskellä eläinpuisstoa, vaikuttavalla kivirakalla, mutkittelee tuoreelta puulta tuoksuva polku. Sen varrella kohoavat pylväiden varaan ripustetut, teräksisistä kirjaimista muodostuvat lauseet heijastavat taivaan ja metsän värejä. Maija Kovarin teos Seven Steps to Save the Ocean kannustaa arkipäivän tekoihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja arktisen luonnon suojelemiseksi. Teos muodostuu noin 135 metriä pitkästä puisesta polusta sekä seitsemästä pylväiden varassa korkeuksiin kohoavasta lauseesta ja kattaa 100×150 metrin laajuisen kivirakka-alueen. -Taideteoksen suunnittelussa lähtökohtana toimi vahvasti paikka: teos nousi kivirakalle, joka on muinoin ollut meren rantaa. Siitä synty linkki meren ja eläinpuiston välillä. Merien suojeleminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen liittyvät myös vahvasti arktisen alueen ja sen eläinten tulevaisuuteen, kertoo Kovari. Rakka oli aiemmin suljettu yleisöltä, mutta teoksen myötä sinne avattiin pääsy eläinpuistossa vieraileville. Seven Steps to Save the Ocean on avoinna ympäri vuoden, ja kuten arktinen luontokin, se muuttuu vuodenaikojen mukana. Teos on erilainen elämys kesällä kuin talvella lumen peittäessä rakan. Taitelija ei itse koe olevansa ympäristöaktiivi; Seven Steps to Save the Ocean on hänen ensimmäinen teoksensa, jonka teemana on luonnonsuojelu. Tehdessään taustatutkimusta teosta varten hän koki valintojen voiman esille nostamisen hedelmällisimmäksi tavaksi vaikuttaa. – Ilmastonmuutos on vaikea ja monitahoinen asia, jonka esille maalaamat synkeät tulevaisuuskuvat voivat olla ahdistavia. Jokainen voi kuitenkin valita toivottomuuden ja apatian sijaan toivon ja tehdä tekoja, joilla on positiivinen vaikutus seuraavien sukupolvien elämään. Teoksen sisäänkäynti on ahman ja ketun aitausten välissä. Kulkusuunta on vastapäivään. Lisää teoksesta ja taiteilijasta: WWW.KOVARI.FI/NEWS/I-AM-NOT-AN-ENVIRONMENTALIST
Manuli Manulin eli aasialaisen arokissan luontaista elinaluetta ovat Keski-Aasian kivikkoiset arot ja ylängöt Iranin länsiosista läntiseen Kiinaan. Kotikissan kokoiset manulit eivät ole nopeita juoksijoita, vaan ne vaanivat saalistaan suojavärinsä turvin. Piiskujänikset eli pikat muodostavat suuren osan niiden ruokavaliosta, mutta niille kelpaavat myös muut jyrsijät, linnut ja hyönteiset. Manuli on vannoutunut yksineläjä, jonka reviiri on pieneksi eläimeksi laaja – uroksilla jopa 98km2! Huonosti seuraa sietävän naarasmanulin kiimakin kestää vain 26-42 tuntia, joten hoppu on löytää parittelukumppani. Poikaset manulinaaras tekee suojaisaan luolaan. Syntyessään manulinpennut ovat sokeita ja avuttomia kuten muutkin kissaeläimet, mutta jo n. 4 kk ikäisinä ne metsästävät emonsa kanssa. Manuli Manulin eli aasialaisen arokissan luontaista elinaluetta ovat Keski-Aasian kivikkoiset arot ja ylängöt Iranin länsiosista läntiseen Kiinaan. Kotikissan kokoiset manulit eivät ole nopeita juoksijoita, vaan ne vaanivat saalistaan suojavärinsä turvin. Piiskujänikset eli pikat muodostavat suuren osan niiden ruokavaliosta, mutta niille kelpaavat myös muut jyrsijät, linnut ja hyönteiset. Manuli on vannoutunut yksineläjä, jonka reviiri on pieneksi eläimeksi laaja – uroksilla jopa 98km2! Huonosti seuraa sietävän naarasmanulin kiimakin kestää vain 26-42 tuntia, joten hoppu on löytää parittelukumppani. Poikaset manulinaaras tekee suojaisaan luolaan. Syntyessään manulinpennut ovat sokeita ja avuttomia kuten muutkin kissaeläimet, mutta jo n. 4 kk ikäisinä ne metsästävät emonsa kanssa.
Nimikilpailu ratkesi – jääkarhunpennusta tuli Sisu Ranuan eläinpuistossa viime marraskuussa syntyneelle jääkarhunpennulle on viimeinkin valittu nimi. Pennun nimeksi annettiin Sisu. Nimi kuvaa hoitajien mielestä hyvin pennun reipasta ja periksiantamatonta luonnetta, ja se viittaa myös mukavasti Suomen ja Ranuan 100-vuotisjuhlavuoteen. Eläintenhoitajat valitsivat nimen nimikilpailuun tulleiden 18 000 ehdotuksen joukosta. Lumi (335 ehdotusta) oli monen mielestä sopiva nimi jääkarhulle. Suosittuja vaihtoehtoja olivat myös Sulo (300 ehdotusta) ja Pyry (180 ehdotusta). Sisu-nimeä ehdotettiin 94 kertaa, joten pääpalkinto jouduttiin arpomaan. Arpaonni suosi Annukka Moilasta Sodankylästä. Hän pääsee perheineen viettämään viikonlopun lomakylä Gulo Gulossa ja tutustumaan jääkarhuperheen arkeen eläintenhoitajien kanssa. Muita voittajanimen ehdottajia muistetaan eläinpuiston pääsylipuilla. Ilman lahjaa ei jäänyt myöskään juuri nimetty Sisu. Pohjolan Osuuspankki lahjoitti pennulle jääkarhunkestäviä palloja, jotka Sisulle pääsi luovuttamaan lahjoittajan järjestämän arvonnan voittanut sodankyläläinen Eila Kaunisvaara perheineen. Ranuan Sisu-jääkarhu viettänee vielä pari vuotta emonsa Venuksen hoivissa. Noin 2,5–vuotiaana se voi muuttaa uuteen, tarkasti valittuun kotiin johonkin toiseen eurooppalaiseen eläintarhaan. Nimikilpailu ratkesi – jääkarhunpennusta tuli Sisu Ranuan eläinpuistossa viime marraskuussa syntyneelle jääkarhunpennulle on viimeinkin valittu nimi. Pennun nimeksi annettiin Sisu. Nimi kuvaa hoitajien mielestä hyvin pennun reipasta ja periksiantamatonta luonnetta, ja se viittaa myös mukavasti Suomen ja Ranuan 100-vuotisjuhlavuoteen. Eläintenhoitajat valitsivat nimen nimikilpailuun tulleiden 18 000 ehdotuksen joukosta. Lumi (335 ehdotusta) oli monen mielestä sopiva nimi jääkarhulle. Suosittuja vaihtoehtoja olivat myös Sulo (300 ehdotusta) ja Pyry (180 ehdotusta). Sisu-nimeä ehdotettiin 94 kertaa, joten pääpalkinto jouduttiin arpomaan. Arpaonni suosi Annukka Moilasta Sodankylästä. Hän pääsee perheineen viettämään viikonlopun lomakylä Gulo Gulossa ja tutustumaan jääkarhuperheen arkeen eläintenhoitajien kanssa. Muita voittajanimen ehdottajia muistetaan eläinpuiston pääsylipuilla. Ilman lahjaa ei jäänyt myöskään juuri nimetty Sisu. Pohjolan Osuuspankki lahjoitti pennulle jääkarhunkestäviä palloja, jotka Sisulle pääsi luovuttamaan lahjoittajan järjestämän arvonnan voittanut sodankyläläinen Eila Kaunisvaara perheineen. Ranuan Sisu-jääkarhu viettänee vielä pari vuotta emonsa Venuksen hoivissa. Noin 2,5–vuotiaana se voi muuttaa uuteen, tarkasti valittuun kotiin johonkin toiseen eurooppalaiseen eläintarhaan.
MetsäpeuraLife Ranuan eläinpuisto osallistuu metsäpeurojen luontoonpalautushankkeeseen Metsäpeura palautetaan luontoon takaisin alkuperäisille elinalueilleen Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Palautus on keskeisin tavoite seitsemän vuotta kestävässä laajassa metsäpeuran suojeluhankkeessa, jonka kokonaiskustannus on 5,16 miljoonaa euroa. Ranuan eläinpuisto on yksi Metsähallituksen hallinnoiman EU-Life-hankkeen yhteistyökumppaneista. Ranuan eläinpuistossa, Korkeasaaren eläintarhassa ja Ähtäri Zoossa syntyvät metsäpeuran vasat siirretään 1,5-2 -vuotiaina Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistojen totutustarhoihin lisääntymään ensi syksystä alkaen. Lue lisää:http://www.metsa.fi/-/metsapeuroja-aletaan-palauttaa-luontoon-laajalla-hankkeella ja http://www.suomenpeura.fi/. Lisätietoja metsäpeuroista: https://www.ranuazoo.com/blog/elaimet/metsapeura/. MetsäpeuraLife Ranuan eläinpuisto osallistuu metsäpeurojen luontoonpalautushankkeeseen Metsäpeura palautetaan luontoon takaisin alkuperäisille elinalueilleen Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Palautus on keskeisin tavoite seitsemän vuotta kestävässä laajassa metsäpeuran suojeluhankkeessa, jonka kokonaiskustannus on 5,16 miljoonaa euroa. Ranuan eläinpuisto on yksi Metsähallituksen hallinnoiman EU-Life-hankkeen yhteistyökumppaneista. Ranuan eläinpuistossa, Korkeasaaren eläintarhassa ja Ähtäri Zoossa syntyvät metsäpeuran vasat siirretään 1,5-2 -vuotiaina Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistojen totutustarhoihin lisääntymään ensi syksystä alkaen. Lue lisää:http://www.metsa.fi/-/metsapeuroja-aletaan-palauttaa-luontoon-laajalla-hankkeella ja http://www.suomenpeura.fi/. Lisätietoja metsäpeuroista: https://www.ranuazoo.com/blog/elaimet/metsapeura/.
Hiiripöllö Hiiripöllöjä tavataan ympäri pohjoisen pallonpuoliskon havumetsävyöhykkeellä. Suomessakin se on pohjoinen laji, jota ei tavata pesivänä maan eteläosissa. Hiiripöllöt viihtyvät aukkoisissa havu- ja sekametsissä sekä pohjoisessa myös tunturikoivikoissa. Koska hiiripöllöt ovat kolopesijöitä, suosivat ne seutuja, joista löytyy pystyyn kuolleita keloja tai katkenneita, onttoja pökkelöitä. Hiiripöllö on päiväaktiivinen ja peloton laji, joka esiintyminen riippuu sen pääravinnon, pikkujyrsijöiden määrästä. Kun ravintoa on vähän, lähtevät hiiripöllöt vaeltamaan, jolloin tätä pohjoista lajia voi nähdä aivan Suomen eteläosissakin Hiiripöllö Hiiripöllöjä tavataan ympäri pohjoisen pallonpuoliskon havumetsävyöhykkeellä. Suomessakin se on pohjoinen laji, jota ei tavata pesivänä maan eteläosissa. Hiiripöllöt viihtyvät aukkoisissa havu- ja sekametsissä sekä pohjoisessa myös tunturikoivikoissa. Koska hiiripöllöt ovat kolopesijöitä, suosivat ne seutuja, joista löytyy pystyyn kuolleita keloja tai katkenneita, onttoja pökkelöitä. Hiiripöllö on päiväaktiivinen ja peloton laji, joka esiintyminen riippuu sen pääravinnon, pikkujyrsijöiden määrästä. Kun ravintoa on vähän, lähtevät hiiripöllöt vaeltamaan, jolloin tätä pohjoista lajia voi nähdä aivan Suomen eteläosissakin
Majoitus ja palvelut Meiltä ei tarvitse ei tarvitse lähteä kotimatkalle nälkäisenä, väsyneenä tai ilman tuliaisia. Ranuan eläinpuiston ympäristössä riittää tekemistä ja palveluja leppoisaan lomanviettoon. Majoitus ja palvelut Meiltä ei tarvitse ei tarvitse lähteä kotimatkalle nälkäisenä, väsyneenä tai ilman tuliaisia. Ranuan eläinpuiston ympäristössä riittää tekemistä ja palveluja leppoisaan lomanviettoon.