Wild Arctic Husky Park Jos vierailet Ranuan eläinpuistossa talvella, sinulla on oiva mahdollisuus tutustua myös iloisiin ja ahkeriin huskykoiriin. Wild Arctic Husky Park sijaitsee vain muutaman sadan metrin päässä eläinpuiston portista. Opastetulla kierroksella pääset silittämään koiria ja opit kiinnostavia asioita niiden elämästä. Kierroksen päätteeksi voit ottaa itsestäsi kuvan koirien kanssa upeaa revontulitaustaa vasten. Opastettu kierros 3 € /hlö Wild Arctic Husky Park Jos vierailet Ranuan eläinpuistossa talvella, sinulla on oiva mahdollisuus tutustua myös iloisiin ja ahkeriin huskykoiriin. Wild Arctic Husky Park sijaitsee vain muutaman sadan metrin päässä eläinpuiston portista. Opastetulla kierroksella pääset silittämään koiria ja opit kiinnostavia asioita niiden elämästä. Kierroksen päätteeksi voit ottaa itsestäsi kuvan koirien kanssa upeaa revontulitaustaa vasten. Opastettu kierros 3 € /hlö
Talven ruokintanäytökset Talvella ruokintanäytöksiä järjestetään hiihtolomien ja pääsiäisen aikaan. Ruokintanäytökset tuovat kiinnostavan lisän eläinpuistovierailuun. Ruokailevat eläimet tulevat täysin näkyville, ja samalla voi tehdä huomioita niiden lajityypillisestä käyttäytymisestä sekä persoonallisuuksien eroista. Näytöksen lomassa eläintenhoitaja vastaa yleisön kysymyksiin, ja saattaapa joku onnekas päästä itse ruokkimaan eläimiä eläintenhoitajan opastamana. Ruokintanäytöksiin osallistuminen kuuluu eläinpuiston pääsylipun hintaan. Ruokintanäytökset 17.2.-11.3. sekä 30.3.-2.4. Klo 12:30 Villisika, jääkarhu ja muut pedot Klo 14:00 Saukko Talven ruokintanäytökset Talvella ruokintanäytöksiä järjestetään hiihtolomien ja pääsiäisen aikaan. Ruokintanäytökset tuovat kiinnostavan lisän eläinpuistovierailuun. Ruokailevat eläimet tulevat täysin näkyville, ja samalla voi tehdä huomioita niiden lajityypillisestä käyttäytymisestä sekä persoonallisuuksien eroista. Näytöksen lomassa eläintenhoitaja vastaa yleisön kysymyksiin, ja saattaapa joku onnekas päästä itse ruokkimaan eläimiä eläintenhoitajan opastamana. Ruokintanäytöksiin osallistuminen kuuluu eläinpuiston pääsylipun hintaan. Ruokintanäytökset 17.2.-11.3. sekä 30.3.-2.4. Klo 12:30 Villisika, jääkarhu ja muut pedot Klo 14:00 Saukko
Sisun WWF-keräyskampanja villeille lajitovereille Luonnossa elävät jääkarhut ovat ahdingossa ilmaston lämpenemisen vuoksi. Ranuan eläinpuiston jääkarhut Venus ja Sisu toimivat lähettiläinä villien lajitovereidensa puolesta ja näin ollen Ranuan Eläinpuisto haluaa kantaa kortensa kekoon jääkarhujen suojelutyössä. Tule Sinäkin Sisun avuksi keräämään varoja luonnon jääkarhujen auttamiseksi! Keräykseen osallistuneiden nimet ikuistetaan jääkarhujen suojelusta kertovaan tauluun. Tavoitteena on kerätä euro jokaiselle villille jääkarhulle. Voit tehdä oman lahjoituksesi seuraavan linkin kautta: Eläinpuiston WWF-keräys Sisun WWF-keräyskampanja villeille lajitovereille Luonnossa elävät jääkarhut ovat ahdingossa ilmaston lämpenemisen vuoksi. Ranuan eläinpuiston jääkarhut Venus ja Sisu toimivat lähettiläinä villien lajitovereidensa puolesta ja näin ollen Ranuan Eläinpuisto haluaa kantaa kortensa kekoon jääkarhujen suojelutyössä. Tule Sinäkin Sisun avuksi keräämään varoja luonnon jääkarhujen auttamiseksi! Keräykseen osallistuneiden nimet ikuistetaan jääkarhujen suojelusta kertovaan tauluun. Tavoitteena on kerätä euro jokaiselle villille jääkarhulle. Voit tehdä oman lahjoituksesi seuraavan linkin kautta: Eläinpuiston WWF-keräys
Nimikilpailu ratkesi – jääkarhunpennusta tuli Sisu Ranuan eläinpuistossa viime marraskuussa syntyneelle jääkarhunpennulle on viimeinkin valittu nimi. Pennun nimeksi annettiin Sisu. Nimi kuvaa hoitajien mielestä hyvin pennun reipasta ja periksiantamatonta luonnetta, ja se viittaa myös mukavasti Suomen ja Ranuan 100-vuotisjuhlavuoteen. Eläintenhoitajat valitsivat nimen nimikilpailuun tulleiden 18 000 ehdotuksen joukosta. Lumi (335 ehdotusta) oli monen mielestä sopiva nimi jääkarhulle. Suosittuja vaihtoehtoja olivat myös Sulo (300 ehdotusta) ja Pyry (180 ehdotusta). Sisu-nimeä ehdotettiin 94 kertaa, joten pääpalkinto jouduttiin arpomaan. Arpaonni suosi Annukka Moilasta Sodankylästä. Hän pääsee perheineen viettämään viikonlopun lomakylä Gulo Gulossa ja tutustumaan jääkarhuperheen arkeen eläintenhoitajien kanssa. Muita voittajanimen ehdottajia muistetaan eläinpuiston pääsylipuilla. Ilman lahjaa ei jäänyt myöskään juuri nimetty Sisu. Pohjolan Osuuspankki lahjoitti pennulle jääkarhunkestäviä palloja, jotka Sisulle pääsi luovuttamaan lahjoittajan järjestämän arvonnan voittanut sodankyläläinen Eila Kaunisvaara perheineen. Ranuan Sisu-jääkarhu viettänee vielä pari vuotta emonsa Venuksen hoivissa. Noin 2,5–vuotiaana se voi muuttaa uuteen, tarkasti valittuun kotiin johonkin toiseen eurooppalaiseen eläintarhaan. Nimikilpailu ratkesi – jääkarhunpennusta tuli Sisu Ranuan eläinpuistossa viime marraskuussa syntyneelle jääkarhunpennulle on viimeinkin valittu nimi. Pennun nimeksi annettiin Sisu. Nimi kuvaa hoitajien mielestä hyvin pennun reipasta ja periksiantamatonta luonnetta, ja se viittaa myös mukavasti Suomen ja Ranuan 100-vuotisjuhlavuoteen. Eläintenhoitajat valitsivat nimen nimikilpailuun tulleiden 18 000 ehdotuksen joukosta. Lumi (335 ehdotusta) oli monen mielestä sopiva nimi jääkarhulle. Suosittuja vaihtoehtoja olivat myös Sulo (300 ehdotusta) ja Pyry (180 ehdotusta). Sisu-nimeä ehdotettiin 94 kertaa, joten pääpalkinto jouduttiin arpomaan. Arpaonni suosi Annukka Moilasta Sodankylästä. Hän pääsee perheineen viettämään viikonlopun lomakylä Gulo Gulossa ja tutustumaan jääkarhuperheen arkeen eläintenhoitajien kanssa. Muita voittajanimen ehdottajia muistetaan eläinpuiston pääsylipuilla. Ilman lahjaa ei jäänyt myöskään juuri nimetty Sisu. Pohjolan Osuuspankki lahjoitti pennulle jääkarhunkestäviä palloja, jotka Sisulle pääsi luovuttamaan lahjoittajan järjestämän arvonnan voittanut sodankyläläinen Eila Kaunisvaara perheineen. Ranuan Sisu-jääkarhu viettänee vielä pari vuotta emonsa Venuksen hoivissa. Noin 2,5–vuotiaana se voi muuttaa uuteen, tarkasti valittuun kotiin johonkin toiseen eurooppalaiseen eläintarhaan.
MetsäpeuraLife Ranuan eläinpuisto osallistuu metsäpeurojen luontoonpalautushankkeeseen Metsäpeura palautetaan luontoon takaisin alkuperäisille elinalueilleen Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Palautus on keskeisin tavoite seitsemän vuotta kestävässä laajassa metsäpeuran suojeluhankkeessa, jonka kokonaiskustannus on 5,16 miljoonaa euroa. Ranuan eläinpuisto on yksi Metsähallituksen hallinnoiman EU-Life-hankkeen yhteistyökumppaneista. Ranuan eläinpuistossa, Korkeasaaren eläintarhassa ja Ähtäri Zoossa syntyvät metsäpeuran vasat siirretään 1,5-2 -vuotiaina Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistojen totutustarhoihin lisääntymään ensi syksystä alkaen. Lue lisää:http://www.metsa.fi/-/metsapeuroja-aletaan-palauttaa-luontoon-laajalla-hankkeella ja http://www.suomenpeura.fi/. Lisätietoja metsäpeuroista: https://www.ranuazoo.com/blog/elaimet/metsapeura/. MetsäpeuraLife Ranuan eläinpuisto osallistuu metsäpeurojen luontoonpalautushankkeeseen Metsäpeura palautetaan luontoon takaisin alkuperäisille elinalueilleen Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Palautus on keskeisin tavoite seitsemän vuotta kestävässä laajassa metsäpeuran suojeluhankkeessa, jonka kokonaiskustannus on 5,16 miljoonaa euroa. Ranuan eläinpuisto on yksi Metsähallituksen hallinnoiman EU-Life-hankkeen yhteistyökumppaneista. Ranuan eläinpuistossa, Korkeasaaren eläintarhassa ja Ähtäri Zoossa syntyvät metsäpeuran vasat siirretään 1,5-2 -vuotiaina Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistojen totutustarhoihin lisääntymään ensi syksystä alkaen. Lue lisää:http://www.metsa.fi/-/metsapeuroja-aletaan-palauttaa-luontoon-laajalla-hankkeella ja http://www.suomenpeura.fi/. Lisätietoja metsäpeuroista: https://www.ranuazoo.com/blog/elaimet/metsapeura/.
Valkohäntäkauris Valkohäntäkauris on Amerikan mantereella yleinen hirvieläin, jota on istutettu riistaeläimeksi muuallekin. Suomeen ensimmäiset valkohäntäkauriit tuotiin 1930-luvulla. Nykyisin valkohäntäpeuroja on Suomessa n. 30 000 ja kannan elinalue painottuu Etelä- ja Lounais-Suomeen. Valkohäntäkauriit viihtyvät metsien ja peltojen reunamilla syöden ruohovartisia kasveja sekä puiden ja pensaiden versoja ja lehtiä. Talvella sille maistuvat mustikanvarvut, kataja sekä männyn neulaset, joten silloin sen tapaa myös mustikkaa kasvavissa kuusikoissa. Valkohäntäkaurisnaaraat ja vasat muodostavat talvisin laumoja, mutta urokset viettävät kiima-aikaa lukuun ottamatta erakon elämää. Valkohäntäkauris Valkohäntäkauris on Amerikan mantereella yleinen hirvieläin, jota on istutettu riistaeläimeksi muuallekin. Suomeen ensimmäiset valkohäntäkauriit tuotiin 1930-luvulla. Nykyisin valkohäntäpeuroja on Suomessa n. 30 000 ja kannan elinalue painottuu Etelä- ja Lounais-Suomeen. Valkohäntäkauriit viihtyvät metsien ja peltojen reunamilla syöden ruohovartisia kasveja sekä puiden ja pensaiden versoja ja lehtiä. Talvella sille maistuvat mustikanvarvut, kataja sekä männyn neulaset, joten silloin sen tapaa myös mustikkaa kasvavissa kuusikoissa. Valkohäntäkaurisnaaraat ja vasat muodostavat talvisin laumoja, mutta urokset viettävät kiima-aikaa lukuun ottamatta erakon elämää.
Majoitus ja palvelut Meiltä ei tarvitse ei tarvitse lähteä kotimatkalle nälkäisenä, väsyneenä tai ilman tuliaisia. Ranuan eläinpuiston ympäristössä riittää tekemistä ja palveluja leppoisaan lomanviettoon. Majoitus ja palvelut Meiltä ei tarvitse ei tarvitse lähteä kotimatkalle nälkäisenä, väsyneenä tai ilman tuliaisia. Ranuan eläinpuiston ympäristössä riittää tekemistä ja palveluja leppoisaan lomanviettoon.