Susiparin nimeksi Ruska ja Routa! Eläinpuistoomme keväällä saapuneelle susiparille on valittu nimet. Nimikilpailu pidettiin toukokuu – elokuu välisenä aikana. Kaikkinensa nimiehdotuksia on tullut yli 7 326 kpl, jotka eläinpuiston raati kävi kaikki lävitse. Eläinpuiston eläinten nimeäminen on tärkeää, sillä nimet auttavat eläintenhoitajia vaihtamaan kuulumisia eläinten voinnista. Odotetusti suosituimpia nimiehdotuksia pariskunnille olivat Hannu ja Kerttu, Miina ja Manu, Minttu ja Ville, Bonnie ja Clyde, Hilma ja Onni ja Omega ja Alfa. Ranualla suosittua Hillaa oli ehdotettu naarassudelle 105 kertaa ja urossudelle odotettu suosikki oli Hukka 163 kertaa. Naaraan suosittuja nimiehdotuksia olivat myös Luna, Lumi, Saana, Sissi ja Usva. Urossuden kotimaa Ruotsi innoitti vastaajia ehdottamaan ruotsalaisia nimiä Gunnaria, Håkania ja Kaarlea ja suomalaisista nimistä suosittuja olivat Matti, Pekka ja Otto. Susikilpailu käynnistyi samoihin aikoihin kun Suomi voitti jääkiekossa MM-kultaa, joten moni ehdotti myös Mörköä urossuden nimeksi. Naarassuden nimeksi valikoitui nimi Ruska, joka eläintenhoitajien mielestä on nimenä naarassuden väritykseen ja syksyyn sointuva. Urossudelle nimeksi valikoitui Routa. Uroksen erottaa tummemmasta väristä ja roudasta eläintenhoitajille tuli mieleen tumma routainen maa. Ruska ja Routa nimet keksi Päivi Kelloniemi Kempeleestä ja hän pääsee perheineen viettämään yön Ranuan uusissa Arctic Fox lasi-igluissa ja tutustumaan jääkarhuperheen arkeen eläinpuistossa. Arvotut perhelahjakortit eläinpuistoon voittivat Jari Hanhikari, Riitta Janatuinen, Emmi-Inkeri Rimpilä, Päivi Hallapuro ja Jeanne Ranua. Voittajiin ollaan yhteydessä sähköpostitse. Susiparin nimeksi Ruska ja Routa! Eläinpuistoomme keväällä saapuneelle susiparille on valittu nimet. Nimikilpailu pidettiin toukokuu – elokuu välisenä aikana. Kaikkinensa nimiehdotuksia on tullut yli 7 326 kpl, jotka eläinpuiston raati kävi kaikki lävitse. Eläinpuiston eläinten nimeäminen on tärkeää, sillä nimet auttavat eläintenhoitajia vaihtamaan kuulumisia eläinten voinnista. Odotetusti suosituimpia nimiehdotuksia pariskunnille olivat Hannu ja Kerttu, Miina ja Manu, Minttu ja Ville, Bonnie ja Clyde, Hilma ja Onni ja Omega ja Alfa. Ranualla suosittua Hillaa oli ehdotettu naarassudelle 105 kertaa ja urossudelle odotettu suosikki oli Hukka 163 kertaa. Naaraan suosittuja nimiehdotuksia olivat myös Luna, Lumi, Saana, Sissi ja Usva. Urossuden kotimaa Ruotsi innoitti vastaajia ehdottamaan ruotsalaisia nimiä Gunnaria, Håkania ja Kaarlea ja suomalaisista nimistä suosittuja olivat Matti, Pekka ja Otto. Susikilpailu käynnistyi samoihin aikoihin kun Suomi voitti jääkiekossa MM-kultaa, joten moni ehdotti myös Mörköä urossuden nimeksi. Naarassuden nimeksi valikoitui nimi Ruska, joka eläintenhoitajien mielestä on nimenä naarassuden väritykseen ja syksyyn sointuva. Urossudelle nimeksi valikoitui Routa. Uroksen erottaa tummemmasta väristä ja roudasta eläintenhoitajille tuli mieleen tumma routainen maa. Ruska ja Routa nimet keksi Päivi Kelloniemi Kempeleestä ja hän pääsee perheineen viettämään yön Ranuan uusissa Arctic Fox lasi-igluissa ja tutustumaan jääkarhuperheen arkeen eläinpuistossa. Arvotut perhelahjakortit eläinpuistoon voittivat Jari Hanhikari, Riitta Janatuinen, Emmi-Inkeri Rimpilä, Päivi Hallapuro ja Jeanne Ranua. Voittajiin ollaan yhteydessä sähköpostitse.
Ranuan eläinpuiston myskihärkälaumaan täydennystä Tiistai-iltana Ranuan eläinpuiston myskihärkänaaraat saivat ihmeteltävää, kun viereiseen aitaukseen päästettiin kuljetuslaatikosta komea uros, Iisakki. Naaraat olivat eläneet jo kaksi vuotta keskenään aiemman, vanhuuden vaivojen vuoksi lopetetun uroksen poistuttua niiden laumasta. Myskihärkä kuuluu Euroopan uhanalaisten lajien suojeluohjelmaan (EEP), jonka puitteissa eläintarhat pyrkivät säilyttämään ja lisäämään uhanalaisia eläinlajeja. Myskihärkä on hidas lisääntymään, eikä niitä liiku paljon ylimääräisinä eläintarhamaailmassa. Vihdoin lajin koordinaattori päätyi suosittelemaan uroksen siirtoa Korkeasaaresta Ranualle. Rauhallinen Iisakki ei näyttänyt matkaa juuri stressanneen, sillä pian aitaukseen päästyään se alkoi syömään. Viereisen aitauksen naaraat sen sijaan olivat aika jännittyneitä uudesta uroksesta. Keskiviikkoaamuna väliportti avattiin ja eläimet pääsivät tutustumaan toisiinsa. Ranuan eläinpuiston myskihärkälauman odotetaan lisääntyvän jälleen vuoden kuluttua, mikäli ensi syksyn kiima tuottaa tulosta ja Iisakki saa molemmat naaraat kantaviksi. Ranuan eläinpuiston myskihärkälaumaan täydennystä Tiistai-iltana Ranuan eläinpuiston myskihärkänaaraat saivat ihmeteltävää, kun viereiseen aitaukseen päästettiin kuljetuslaatikosta komea uros, Iisakki. Naaraat olivat eläneet jo kaksi vuotta keskenään aiemman, vanhuuden vaivojen vuoksi lopetetun uroksen poistuttua niiden laumasta. Myskihärkä kuuluu Euroopan uhanalaisten lajien suojeluohjelmaan (EEP), jonka puitteissa eläintarhat pyrkivät säilyttämään ja lisäämään uhanalaisia eläinlajeja. Myskihärkä on hidas lisääntymään, eikä niitä liiku paljon ylimääräisinä eläintarhamaailmassa. Vihdoin lajin koordinaattori päätyi suosittelemaan uroksen siirtoa Korkeasaaresta Ranualle. Rauhallinen Iisakki ei näyttänyt matkaa juuri stressanneen, sillä pian aitaukseen päästyään se alkoi syömään. Viereisen aitauksen naaraat sen sijaan olivat aika jännittyneitä uudesta uroksesta. Keskiviikkoaamuna väliportti avattiin ja eläimet pääsivät tutustumaan toisiinsa. Ranuan eläinpuiston myskihärkälauman odotetaan lisääntyvän jälleen vuoden kuluttua, mikäli ensi syksyn kiima tuottaa tulosta ja Iisakki saa molemmat naaraat kantaviksi.
Ranuan manulista tuli Mortti – nimeä juhlistetaan lauantaina 8.9. Ranuan eläinpuistoon kesäkuussa saapuneelle manulille on viimeinkin valittu lempinimi. Uuden nimen johdosta Mortti-manuli tarjoaa lauantaina 8.9. sadalle ensimmäiselle eläinpuiston asiakkaalle Sisu-jääkarhusuklaat. Voittajan valinneet eläintenhoitajat halusivat nimen olevan lyhyt ja ytimekäs ja alkavan m-kirjaimella. Lukuisten hyvien ehdotusten joukosta nimeksi valikoitui Mortti, joka eläintenhoitajien mielestä kuvaa hyvin manulin uroskissamaista luonnetta. Mortti-nimeä ehdotettiin 5 kertaa, joten luvattu pääpalkinto arvottiin. Taru Kivinen Porista voitti arvonnan ja pääsee perheineen viettämään yön Ranuan uusissa Arctic Fox lasi-igluissa sekä tutustumaan jääkarhuperheen arkeen. Muita voittajanimen ehdottajia muistetaan eläinpuiston perhelahjakorteilla. Kaikkinensa nimiehdotuksia on tullut yli 4 861 kpl Odotetusti suosituimmaksi nimiehdotukseksi nousi Manu, jota oli ehdotettu 536 kertaa. Manuhan oli myös Suomen edesmenneen presidentti Mauno Koiviston lempinimi. Manulin kärttyinen ulkonäkö innoitti useita nimenkeksijöitä. Suosittuja nimiehdotuksia olivat Örmy, Mörri, Yrmy, Rölli ja Mörkö. Ranuan manulista tuli Mortti – nimeä juhlistetaan lauantaina 8.9. Ranuan eläinpuistoon kesäkuussa saapuneelle manulille on viimeinkin valittu lempinimi. Uuden nimen johdosta Mortti-manuli tarjoaa lauantaina 8.9. sadalle ensimmäiselle eläinpuiston asiakkaalle Sisu-jääkarhusuklaat. Voittajan valinneet eläintenhoitajat halusivat nimen olevan lyhyt ja ytimekäs ja alkavan m-kirjaimella. Lukuisten hyvien ehdotusten joukosta nimeksi valikoitui Mortti, joka eläintenhoitajien mielestä kuvaa hyvin manulin uroskissamaista luonnetta. Mortti-nimeä ehdotettiin 5 kertaa, joten luvattu pääpalkinto arvottiin. Taru Kivinen Porista voitti arvonnan ja pääsee perheineen viettämään yön Ranuan uusissa Arctic Fox lasi-igluissa sekä tutustumaan jääkarhuperheen arkeen. Muita voittajanimen ehdottajia muistetaan eläinpuiston perhelahjakorteilla. Kaikkinensa nimiehdotuksia on tullut yli 4 861 kpl Odotetusti suosituimmaksi nimiehdotukseksi nousi Manu, jota oli ehdotettu 536 kertaa. Manuhan oli myös Suomen edesmenneen presidentti Mauno Koiviston lempinimi. Manulin kärttyinen ulkonäkö innoitti useita nimenkeksijöitä. Suosittuja nimiehdotuksia olivat Örmy, Mörri, Yrmy, Rölli ja Mörkö.
Ympäristötaideteos Seven Steps to Save the Ocean Jos et ole ennen kokenut ympäristötaidetta, vierailu Ranuan eläinpuistoon antaa siihen oivan tilaisuuden. Keskellä eläinpuisstoa, vaikuttavalla kivirakalla, mutkittelee tuoreelta puulta tuoksuva polku. Sen varrella kohoavat pylväiden varaan ripustetut, teräksisistä kirjaimista muodostuvat lauseet heijastavat taivaan ja metsän värejä. Maija Kovarin teos Seven Steps to Save the Ocean kannustaa arkipäivän tekoihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja arktisen luonnon suojelemiseksi. Teos muodostuu noin 135 metriä pitkästä puisesta polusta sekä seitsemästä pylväiden varassa korkeuksiin kohoavasta lauseesta ja kattaa 100×150 metrin laajuisen kivirakka-alueen. -Taideteoksen suunnittelussa lähtökohtana toimi vahvasti paikka: teos nousi kivirakalle, joka on muinoin ollut meren rantaa. Siitä synty linkki meren ja eläinpuiston välillä. Merien suojeleminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen liittyvät myös vahvasti arktisen alueen ja sen eläinten tulevaisuuteen, kertoo Kovari. Rakka oli aiemmin suljettu yleisöltä, mutta teoksen myötä sinne avattiin pääsy eläinpuistossa vieraileville. Seven Steps to Save the Ocean on avoinna ympäri vuoden, ja kuten arktinen luontokin, se muuttuu vuodenaikojen mukana. Teos on erilainen elämys kesällä kuin talvella lumen peittäessä rakan. Taitelija ei itse koe olevansa ympäristöaktiivi; Seven Steps to Save the Ocean on hänen ensimmäinen teoksensa, jonka teemana on luonnonsuojelu. Tehdessään taustatutkimusta teosta varten hän koki valintojen voiman esille nostamisen hedelmällisimmäksi tavaksi vaikuttaa. – Ilmastonmuutos on vaikea ja monitahoinen asia, jonka esille maalaamat synkeät tulevaisuuskuvat voivat olla ahdistavia. Jokainen voi kuitenkin valita toivottomuuden ja apatian sijaan toivon ja tehdä tekoja, joilla on positiivinen vaikutus seuraavien sukupolvien elämään. Teoksen sisäänkäynti on ahman ja ketun aitausten välissä. Kulkusuunta on vastapäivään. Lisää teoksesta ja taiteilijasta: WWW.KOVARI.FI/NEWS/I-AM-NOT-AN-ENVIRONMENTALIST Ympäristötaideteos Seven Steps to Save the Ocean Jos et ole ennen kokenut ympäristötaidetta, vierailu Ranuan eläinpuistoon antaa siihen oivan tilaisuuden. Keskellä eläinpuisstoa, vaikuttavalla kivirakalla, mutkittelee tuoreelta puulta tuoksuva polku. Sen varrella kohoavat pylväiden varaan ripustetut, teräksisistä kirjaimista muodostuvat lauseet heijastavat taivaan ja metsän värejä. Maija Kovarin teos Seven Steps to Save the Ocean kannustaa arkipäivän tekoihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja arktisen luonnon suojelemiseksi. Teos muodostuu noin 135 metriä pitkästä puisesta polusta sekä seitsemästä pylväiden varassa korkeuksiin kohoavasta lauseesta ja kattaa 100×150 metrin laajuisen kivirakka-alueen. -Taideteoksen suunnittelussa lähtökohtana toimi vahvasti paikka: teos nousi kivirakalle, joka on muinoin ollut meren rantaa. Siitä synty linkki meren ja eläinpuiston välillä. Merien suojeleminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen liittyvät myös vahvasti arktisen alueen ja sen eläinten tulevaisuuteen, kertoo Kovari. Rakka oli aiemmin suljettu yleisöltä, mutta teoksen myötä sinne avattiin pääsy eläinpuistossa vieraileville. Seven Steps to Save the Ocean on avoinna ympäri vuoden, ja kuten arktinen luontokin, se muuttuu vuodenaikojen mukana. Teos on erilainen elämys kesällä kuin talvella lumen peittäessä rakan. Taitelija ei itse koe olevansa ympäristöaktiivi; Seven Steps to Save the Ocean on hänen ensimmäinen teoksensa, jonka teemana on luonnonsuojelu. Tehdessään taustatutkimusta teosta varten hän koki valintojen voiman esille nostamisen hedelmällisimmäksi tavaksi vaikuttaa. – Ilmastonmuutos on vaikea ja monitahoinen asia, jonka esille maalaamat synkeät tulevaisuuskuvat voivat olla ahdistavia. Jokainen voi kuitenkin valita toivottomuuden ja apatian sijaan toivon ja tehdä tekoja, joilla on positiivinen vaikutus seuraavien sukupolvien elämään. Teoksen sisäänkäynti on ahman ja ketun aitausten välissä. Kulkusuunta on vastapäivään. Lisää teoksesta ja taiteilijasta: WWW.KOVARI.FI/NEWS/I-AM-NOT-AN-ENVIRONMENTALIST
MetsäpeuraLife Ranuan eläinpuisto osallistuu metsäpeurojen luontoonpalautushankkeeseen Metsäpeura palautetaan luontoon takaisin alkuperäisille elinalueilleen Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Palautus on keskeisin tavoite seitsemän vuotta kestävässä laajassa metsäpeuran suojeluhankkeessa, jonka kokonaiskustannus on 5,16 miljoonaa euroa. Ranuan eläinpuisto on yksi Metsähallituksen hallinnoiman EU-Life-hankkeen yhteistyökumppaneista. Ranuan eläinpuistossa, Korkeasaaren eläintarhassa ja Ähtäri Zoossa syntyvät metsäpeuran vasat siirretään 1,5-2 -vuotiaina Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistojen totutustarhoihin lisääntymään ensi syksystä alkaen. Lue lisää:http://www.metsa.fi/-/metsapeuroja-aletaan-palauttaa-luontoon-laajalla-hankkeella ja http://www.suomenpeura.fi/. Lisätietoja metsäpeuroista: https://www.ranuazoo.com/blog/elaimet/metsapeura/. MetsäpeuraLife Ranuan eläinpuisto osallistuu metsäpeurojen luontoonpalautushankkeeseen Metsäpeura palautetaan luontoon takaisin alkuperäisille elinalueilleen Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Palautus on keskeisin tavoite seitsemän vuotta kestävässä laajassa metsäpeuran suojeluhankkeessa, jonka kokonaiskustannus on 5,16 miljoonaa euroa. Ranuan eläinpuisto on yksi Metsähallituksen hallinnoiman EU-Life-hankkeen yhteistyökumppaneista. Ranuan eläinpuistossa, Korkeasaaren eläintarhassa ja Ähtäri Zoossa syntyvät metsäpeuran vasat siirretään 1,5-2 -vuotiaina Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistojen totutustarhoihin lisääntymään ensi syksystä alkaen. Lue lisää:http://www.metsa.fi/-/metsapeuroja-aletaan-palauttaa-luontoon-laajalla-hankkeella ja http://www.suomenpeura.fi/. Lisätietoja metsäpeuroista: https://www.ranuazoo.com/blog/elaimet/metsapeura/.
Laulujoutsen Laulujoutsen on pohjoinen laji ja Suomessa sitä tavataan koko maassa. Se pesii soitten lampareissa, rehevillä pikkulammilla sekä suojaisilla järvenlahdilla. Joutsen kuuluu puolisukeltajiin, jotka hakevat ravintoa järven pohjasta pitkän kaulansa avulla. Laulujoutsen syö vesikasveja ja niiden juuria, vedessä ja maalla eläviä pieniä selkärangattomia sekä siemeniä ja marjoja. Laulujoutsennaaras ja -koiras muodostavat usein elinikäisen parisuhteen. Joutsenen poikasen kehittyminen lentokykyiseksi vie paljon aikaa, ja linnut lähtevät muuttomatkalle vasta järvien jäätyessä. Silti joskus osa poikasista ei ehdi mukaan emojen lähtiessä etelään, ja näitä ”mattimyöhäsiä” toimitetaan eläinpuistoihin talvihoitoon. Normaalisti emolinnut ja poikaset pysyvät yhdessä poikasten ensimmäisen talven yli. Laulujoutsen Laulujoutsen on pohjoinen laji ja Suomessa sitä tavataan koko maassa. Se pesii soitten lampareissa, rehevillä pikkulammilla sekä suojaisilla järvenlahdilla. Joutsen kuuluu puolisukeltajiin, jotka hakevat ravintoa järven pohjasta pitkän kaulansa avulla. Laulujoutsen syö vesikasveja ja niiden juuria, vedessä ja maalla eläviä pieniä selkärangattomia sekä siemeniä ja marjoja. Laulujoutsennaaras ja -koiras muodostavat usein elinikäisen parisuhteen. Joutsenen poikasen kehittyminen lentokykyiseksi vie paljon aikaa, ja linnut lähtevät muuttomatkalle vasta järvien jäätyessä. Silti joskus osa poikasista ei ehdi mukaan emojen lähtiessä etelään, ja näitä ”mattimyöhäsiä” toimitetaan eläinpuistoihin talvihoitoon. Normaalisti emolinnut ja poikaset pysyvät yhdessä poikasten ensimmäisen talven yli.
Majoitus ja palvelut Meiltä ei tarvitse ei tarvitse lähteä kotimatkalle nälkäisenä, väsyneenä tai ilman tuliaisia. Ranuan eläinpuiston ympäristössä riittää tekemistä ja palveluja leppoisaan lomanviettoon. Majoitus ja palvelut Meiltä ei tarvitse ei tarvitse lähteä kotimatkalle nälkäisenä, väsyneenä tai ilman tuliaisia. Ranuan eläinpuiston ympäristössä riittää tekemistä ja palveluja leppoisaan lomanviettoon.