Susiparin nimeksi Ruska ja Routa!

Eläinpuistoomme keväällä saapuneelle susiparille on valittu nimet. Nimikilpailu pidettiin toukokuu – elokuu välisenä aikana. Kaikkinensa nimiehdotuksia on tullut yli 7 326 kpl, jotka eläinpuiston raati kävi kaikki lävitseEläinpuiston eläinten nimeäminen on tärkeää, sillä nimet auttavat eläintenhoitajia vaihtamaan kuulumisia eläinten voinnista.

Odotetusti suosituimpia nimiehdotuksia pariskunnille olivat Hannu ja Kerttu, Miina ja Manu, Minttu ja Ville, Bonnie ja Clyde, Hilma ja Onni ja Omega ja Alfa. Ranualla suosittua Hillaa oli ehdotettu naarassudelle 105 kertaa ja urossudelle odotettu suosikki oli Hukka 163 kertaa. Naaraan suosittuja nimiehdotuksia olivat myös Luna, Lumi, Saana, Sissi ja Usva. Urossuden kotimaa Ruotsi innoitti vastaajia ehdottamaan ruotsalaisia nimiä Gunnaria, Håkania ja Kaarlea ja suomalaisista nimistä suosittuja olivat Matti, Pekka ja Otto.

Susikilpailu käynnistyi samoihin aikoihin kun Suomi voitti jääkiekossa MM-kultaa, joten moni ehdotti myös Mörköä urossuden nimeksi.

Naarassuden nimeksi valikoitui nimi Ruska, joka eläintenhoitajien mielestä on nimenä naarassuden väritykseen ja syksyyn sointuva. Urossudelle nimeksi valikoitui Routa. Uroksen erottaa tummemmasta väristä ja roudasta eläintenhoitajille tuli mieleen tumma routainen maa.

Ruska ja Routa nimet keksi Päivi Kelloniemi Kempeleestä ja hän pääsee perheineen viettämään yön Ranuan uusissa Arctic Fox lasi-igluissa ja tutustumaan jääkarhuperheen arkeen eläinpuistossa. Arvotut perhelahjakortit eläinpuistoon voittivat Jari Hanhikari, Riitta Janatuinen, Emmi-Inkeri Rimpilä, Päivi Hallapuro ja Jeanne Ranua. Voittajiin ollaan yhteydessä sähköpostitse.

Susiparin nimeksi Ruska ja Routa!

Eläinpuistoomme keväällä saapuneelle susiparille on valittu nimet. Nimikilpailu pidettiin toukokuu – elokuu välisenä aikana. Kaikkinensa nimiehdotuksia on tullut yli 7 326 kpl, jotka eläinpuiston raati kävi kaikki lävitseEläinpuiston eläinten nimeäminen on tärkeää, sillä nimet auttavat eläintenhoitajia vaihtamaan kuulumisia eläinten voinnista.

Odotetusti suosituimpia nimiehdotuksia pariskunnille olivat Hannu ja Kerttu, Miina ja Manu, Minttu ja Ville, Bonnie ja Clyde, Hilma ja Onni ja Omega ja Alfa. Ranualla suosittua Hillaa oli ehdotettu naarassudelle 105 kertaa ja urossudelle odotettu suosikki oli Hukka 163 kertaa. Naaraan suosittuja nimiehdotuksia olivat myös Luna, Lumi, Saana, Sissi ja Usva. Urossuden kotimaa Ruotsi innoitti vastaajia ehdottamaan ruotsalaisia nimiä Gunnaria, Håkania ja Kaarlea ja suomalaisista nimistä suosittuja olivat Matti, Pekka ja Otto.

Susikilpailu käynnistyi samoihin aikoihin kun Suomi voitti jääkiekossa MM-kultaa, joten moni ehdotti myös Mörköä urossuden nimeksi.

Naarassuden nimeksi valikoitui nimi Ruska, joka eläintenhoitajien mielestä on nimenä naarassuden väritykseen ja syksyyn sointuva. Urossudelle nimeksi valikoitui Routa. Uroksen erottaa tummemmasta väristä ja roudasta eläintenhoitajille tuli mieleen tumma routainen maa.

Ruska ja Routa nimet keksi Päivi Kelloniemi Kempeleestä ja hän pääsee perheineen viettämään yön Ranuan uusissa Arctic Fox lasi-igluissa ja tutustumaan jääkarhuperheen arkeen eläinpuistossa. Arvotut perhelahjakortit eläinpuistoon voittivat Jari Hanhikari, Riitta Janatuinen, Emmi-Inkeri Rimpilä, Päivi Hallapuro ja Jeanne Ranua. Voittajiin ollaan yhteydessä sähköpostitse.

Ympäristötaideteos Seven Steps to Save the Ocean

Jos et ole ennen kokenut ympäristötaidetta, vierailu Ranuan eläinpuistoon antaa siihen oivan tilaisuuden.

Keskellä eläinpuisstoa, vaikuttavalla kivirakalla, mutkittelee tuoreelta puulta tuoksuva polku. Sen varrella kohoavat pylväiden varaan ripustetut, teräksisistä kirjaimista muodostuvat lauseet heijastavat taivaan ja metsän värejä.

Maija Kovarin teos Seven Steps to Save the Ocean kannustaa arkipäivän tekoihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja arktisen luonnon suojelemiseksi. Teos muodostuu noin 135 metriä pitkästä puisesta polusta sekä seitsemästä pylväiden varassa korkeuksiin kohoavasta lauseesta ja kattaa 100×150 metrin laajuisen kivirakka-alueen. -Taideteoksen suunnittelussa lähtökohtana toimi vahvasti paikka: teos nousi kivirakalle, joka on muinoin ollut meren rantaa. Siitä synty linkki meren ja eläinpuiston välillä. Merien suojeleminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen liittyvät myös vahvasti arktisen alueen ja sen eläinten tulevaisuuteen, kertoo Kovari.

Rakka oli aiemmin suljettu yleisöltä, mutta teoksen myötä sinne avattiin pääsy eläinpuistossa vieraileville. Seven Steps to Save the Ocean on avoinna ympäri vuoden, ja kuten arktinen luontokin, se muuttuu vuodenaikojen mukana. Teos on erilainen elämys kesällä kuin talvella lumen peittäessä rakan.

Taitelija ei itse koe olevansa ympäristöaktiivi; Seven Steps to Save the Ocean on hänen ensimmäinen teoksensa, jonka teemana on luonnonsuojelu. Tehdessään taustatutkimusta teosta varten hän koki valintojen voiman esille nostamisen hedelmällisimmäksi tavaksi vaikuttaa.
– Ilmastonmuutos on vaikea ja monitahoinen asia, jonka esille maalaamat synkeät tulevaisuuskuvat voivat olla ahdistavia. Jokainen voi kuitenkin valita toivottomuuden ja apatian sijaan toivon ja tehdä tekoja, joilla on positiivinen vaikutus seuraavien sukupolvien elämään.

Teoksen sisäänkäynti on ahman ja ketun aitausten välissä. Kulkusuunta on vastapäivään.

Lisää teoksesta ja taiteilijasta: WWW.KOVARI.FI/NEWS/I-AM-NOT-AN-ENVIRONMENTALIST

Ympäristötaideteos Seven Steps to Save the Ocean

Jos et ole ennen kokenut ympäristötaidetta, vierailu Ranuan eläinpuistoon antaa siihen oivan tilaisuuden.

Keskellä eläinpuisstoa, vaikuttavalla kivirakalla, mutkittelee tuoreelta puulta tuoksuva polku. Sen varrella kohoavat pylväiden varaan ripustetut, teräksisistä kirjaimista muodostuvat lauseet heijastavat taivaan ja metsän värejä.

Maija Kovarin teos Seven Steps to Save the Ocean kannustaa arkipäivän tekoihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja arktisen luonnon suojelemiseksi. Teos muodostuu noin 135 metriä pitkästä puisesta polusta sekä seitsemästä pylväiden varassa korkeuksiin kohoavasta lauseesta ja kattaa 100×150 metrin laajuisen kivirakka-alueen. -Taideteoksen suunnittelussa lähtökohtana toimi vahvasti paikka: teos nousi kivirakalle, joka on muinoin ollut meren rantaa. Siitä synty linkki meren ja eläinpuiston välillä. Merien suojeleminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen liittyvät myös vahvasti arktisen alueen ja sen eläinten tulevaisuuteen, kertoo Kovari.

Rakka oli aiemmin suljettu yleisöltä, mutta teoksen myötä sinne avattiin pääsy eläinpuistossa vieraileville. Seven Steps to Save the Ocean on avoinna ympäri vuoden, ja kuten arktinen luontokin, se muuttuu vuodenaikojen mukana. Teos on erilainen elämys kesällä kuin talvella lumen peittäessä rakan.

Taitelija ei itse koe olevansa ympäristöaktiivi; Seven Steps to Save the Ocean on hänen ensimmäinen teoksensa, jonka teemana on luonnonsuojelu. Tehdessään taustatutkimusta teosta varten hän koki valintojen voiman esille nostamisen hedelmällisimmäksi tavaksi vaikuttaa.
– Ilmastonmuutos on vaikea ja monitahoinen asia, jonka esille maalaamat synkeät tulevaisuuskuvat voivat olla ahdistavia. Jokainen voi kuitenkin valita toivottomuuden ja apatian sijaan toivon ja tehdä tekoja, joilla on positiivinen vaikutus seuraavien sukupolvien elämään.

Teoksen sisäänkäynti on ahman ja ketun aitausten välissä. Kulkusuunta on vastapäivään.

Lisää teoksesta ja taiteilijasta: WWW.KOVARI.FI/NEWS/I-AM-NOT-AN-ENVIRONMENTALIST

Varaa Ranua Wildlife Parkin sisäänpääsylippusi

Loading...