Ympäristötaideteos Seven Steps to Save the Ocean Jos et ole ennen kokenut ympäristötaidetta, vierailu Ranuan eläinpuistoon antaa siihen oivan tilaisuuden. Keskellä eläinpuisstoa, vaikuttavalla kivirakalla, mutkittelee tuoreelta puulta tuoksuva polku. Sen varrella kohoavat pylväiden varaan ripustetut, teräksisistä kirjaimista muodostuvat lauseet heijastavat taivaan ja metsän värejä. Maija Kovarin interaktiivinen teos Seven Steps to Save the Ocean kannustaa arkipäivän tekoihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja arktisen luonnon suojelemiseksi. Teos muodostuu noin 135 metriä pitkästä puisesta polusta sekä seitsemästä pylväiden varassa korkeuksiin kohoavasta lauseesta ja kattaa 100×150 metrin laajuisen kivirakka-alueen. -Taideteoksen suunnittelussa lähtökohtana toimi vahvasti paikka: teos nousi kivirakalle, joka on muinoin ollut meren rantaa. Siitä synty linkki meren ja eläinpuiston välillä. Merien suojeleminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen liittyvät myös vahvasti arktisen alueen ja sen eläinten tulevaisuuteen, kertoo Kovari. Rakka oli aiemmin suljettu yleisöltä, mutta teoksen myötä sinne avattiin pääsy eläinpuistossa vieraileville. Seven Steps to Save the Ocean on avoinna ympäri vuoden, ja kuten arktinen luontokin, se muuttuu vuodenaikojen mukana. Teos on erilainen elämys kesällä kuin talvella lumen peittäessä rakan. Taitelija ei itse koe olevansa ympäristöaktiivi; Seven Steps to Save the Ocean on hänen ensimmäinen teoksensa, jonka teemana on luonnonsuojelu. Tehdessään taustatutkimusta teosta varten hän koki valintojen voiman esille nostamisen hedelmällisimmäksi tavaksi vaikuttaa. – Ilmastonmuutos on vaikea ja monitahoinen asia, jonka esille maalaamat synkeät tulevaisuuskuvat voivat olla ahdistavia. Jokainen voi kuitenkin valita toivottomuuden ja apatian sijaan toivon ja tehdä tekoja, joilla on positiivinen vaikutus seuraavien sukupolvien elämään. Teoksen sisäänkäynti on ahman ja ketun aitausten välissä. Kulkusuunta on vastapäivään. Lisää teoksesta ja taiteilijasta: WWW.KOVARI.FI/NEWS/I-AM-NOT-AN-ENVIRONMENTALIST Ympäristötaideteos Seven Steps to Save the Ocean Jos et ole ennen kokenut ympäristötaidetta, vierailu Ranuan eläinpuistoon antaa siihen oivan tilaisuuden. Keskellä eläinpuisstoa, vaikuttavalla kivirakalla, mutkittelee tuoreelta puulta tuoksuva polku. Sen varrella kohoavat pylväiden varaan ripustetut, teräksisistä kirjaimista muodostuvat lauseet heijastavat taivaan ja metsän värejä. Maija Kovarin interaktiivinen teos Seven Steps to Save the Ocean kannustaa arkipäivän tekoihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja arktisen luonnon suojelemiseksi. Teos muodostuu noin 135 metriä pitkästä puisesta polusta sekä seitsemästä pylväiden varassa korkeuksiin kohoavasta lauseesta ja kattaa 100×150 metrin laajuisen kivirakka-alueen. -Taideteoksen suunnittelussa lähtökohtana toimi vahvasti paikka: teos nousi kivirakalle, joka on muinoin ollut meren rantaa. Siitä synty linkki meren ja eläinpuiston välillä. Merien suojeleminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen liittyvät myös vahvasti arktisen alueen ja sen eläinten tulevaisuuteen, kertoo Kovari. Rakka oli aiemmin suljettu yleisöltä, mutta teoksen myötä sinne avattiin pääsy eläinpuistossa vieraileville. Seven Steps to Save the Ocean on avoinna ympäri vuoden, ja kuten arktinen luontokin, se muuttuu vuodenaikojen mukana. Teos on erilainen elämys kesällä kuin talvella lumen peittäessä rakan. Taitelija ei itse koe olevansa ympäristöaktiivi; Seven Steps to Save the Ocean on hänen ensimmäinen teoksensa, jonka teemana on luonnonsuojelu. Tehdessään taustatutkimusta teosta varten hän koki valintojen voiman esille nostamisen hedelmällisimmäksi tavaksi vaikuttaa. – Ilmastonmuutos on vaikea ja monitahoinen asia, jonka esille maalaamat synkeät tulevaisuuskuvat voivat olla ahdistavia. Jokainen voi kuitenkin valita toivottomuuden ja apatian sijaan toivon ja tehdä tekoja, joilla on positiivinen vaikutus seuraavien sukupolvien elämään. Teoksen sisäänkäynti on ahman ja ketun aitausten välissä. Kulkusuunta on vastapäivään. Lisää teoksesta ja taiteilijasta: WWW.KOVARI.FI/NEWS/I-AM-NOT-AN-ENVIRONMENTALIST
Kuva Jonne-Jääkarhun kanssa Saapuessanne Ranuan eläinpuistoon Teillä on mahdollisuus kuvauttaa itsenne Jonne-Jääkarhun kanssa ja samalla osallistua arvontaan. Kuvat löytyvät valmiina FOTO-kioskilta eläinpuiston etupihalta. Viikkoarvonnan voittajat: vko 24: Mika Ojala, Turku vko 25: Raili Niemelä, Vanttauskoski vko 26: Katja Heikkuri, Tornio vko 27: Anne Holopainen vko 28: Erja Lehikoinen vko 29: Siiri Fromholtz Kuva Jonne-Jääkarhun kanssa Saapuessanne Ranuan eläinpuistoon Teillä on mahdollisuus kuvauttaa itsenne Jonne-Jääkarhun kanssa ja samalla osallistua arvontaan. Kuvat löytyvät valmiina FOTO-kioskilta eläinpuiston etupihalta. Viikkoarvonnan voittajat: vko 24: Mika Ojala, Turku vko 25: Raili Niemelä, Vanttauskoski vko 26: Katja Heikkuri, Tornio vko 27: Anne Holopainen vko 28: Erja Lehikoinen vko 29: Siiri Fromholtz
Manuli Manulin eli aasialaisen arokissan luontaista elinaluetta ovat Keski-Aasian kivikkoiset arot ja ylängöt Iranin länsiosista läntiseen Kiinaan. Kotikissan kokoiset manulit eivät ole nopeita juoksijoita, vaan ne vaanivat saalistaan suojavärinsä turvin. Piiskujänikset eli pikat muodostavat suuren osan niiden ruokavaliosta, mutta niille kelpaavat myös muut jyrsijät, linnut ja hyönteiset. Manuli on vannoutunut yksineläjä, jonka reviiri on pieneksi eläimeksi laaja – uroksilla jopa 98km2! Huonosti seuraa sietävän naarasmanulin kiimakin kestää vain 26-42 tuntia, joten hoppu on löytää parittelukumppani. Poikaset manulinaaras tekee suojaisaan luolaan. Syntyessään manulinpennut ovat sokeita ja avuttomia kuten muutkin kissaeläimet, mutta jo n. 4 kk ikäisinä ne metsästävät emonsa kanssa. Manuli Manulin eli aasialaisen arokissan luontaista elinaluetta ovat Keski-Aasian kivikkoiset arot ja ylängöt Iranin länsiosista läntiseen Kiinaan. Kotikissan kokoiset manulit eivät ole nopeita juoksijoita, vaan ne vaanivat saalistaan suojavärinsä turvin. Piiskujänikset eli pikat muodostavat suuren osan niiden ruokavaliosta, mutta niille kelpaavat myös muut jyrsijät, linnut ja hyönteiset. Manuli on vannoutunut yksineläjä, jonka reviiri on pieneksi eläimeksi laaja – uroksilla jopa 98km2! Huonosti seuraa sietävän naarasmanulin kiimakin kestää vain 26-42 tuntia, joten hoppu on löytää parittelukumppani. Poikaset manulinaaras tekee suojaisaan luolaan. Syntyessään manulinpennut ovat sokeita ja avuttomia kuten muutkin kissaeläimet, mutta jo n. 4 kk ikäisinä ne metsästävät emonsa kanssa.
RanuaZoo + Superpark Oulu -yhteislippu Ranuan eläinpuisto on yhdistänyt voimansa suosittujen käyntikohteiden kanssa tarjotakseen hauskoja kesälomapäiviä perheille edulliseen hintaan. Lippuja on useita erilaisia, jotta omansa löytäisivät sekä rauhallisemmasta menosta että vauhdin hurmasta nauttivat. Yhteistyökumppaneina ovat SantaPark, Hop Lop Rovaniemi ja Rollohalli sekä Superpark Oulu. SuperPark Oulu on liikunnallinen sisäaktiviteettipuisto, josta löytyy trampat, volttiradat ja hyppyrit, scootti- ja skeittialueet, kiipeilytelineet liukumäkineen, sekä pelialue, jossa voi kokeilla mm. lätkätutkaa. Perheen pienimmille on oma Elämyskaupunki. SuperPark Oulu on avoinna kesälomakaudella 4.6. – 8.8.2018 ma-la klo 11-19, su klo 11-18. Juhannuksena 23.6 – 24.6. puisto on suljettu. Muina aikoina pe klo 13-20, la klo 11-19, ja su klo 11-19 RanuaZoo + Superpark Oulu -yhteislippu 98,00 € 2 aikuista ja 2 lasta tai 1 aikuinen ja 3 lasta. Lippu on voimassa 1.5.-31.8.2018. OSTA LIPPU NETTIKAUPASTA! RanuaZoo + Superpark Oulu -yhteislippu Ranuan eläinpuisto on yhdistänyt voimansa suosittujen käyntikohteiden kanssa tarjotakseen hauskoja kesälomapäiviä perheille edulliseen hintaan. Lippuja on useita erilaisia, jotta omansa löytäisivät sekä rauhallisemmasta menosta että vauhdin hurmasta nauttivat. Yhteistyökumppaneina ovat SantaPark, Hop Lop Rovaniemi ja Rollohalli sekä Superpark Oulu. SuperPark Oulu on liikunnallinen sisäaktiviteettipuisto, josta löytyy trampat, volttiradat ja hyppyrit, scootti- ja skeittialueet, kiipeilytelineet liukumäkineen, sekä pelialue, jossa voi kokeilla mm. lätkätutkaa. Perheen pienimmille on oma Elämyskaupunki. SuperPark Oulu on avoinna kesälomakaudella 4.6. – 8.8.2018 ma-la klo 11-19, su klo 11-18. Juhannuksena 23.6 – 24.6. puisto on suljettu. Muina aikoina pe klo 13-20, la klo 11-19, ja su klo 11-19 RanuaZoo + Superpark Oulu -yhteislippu 98,00 € 2 aikuista ja 2 lasta tai 1 aikuinen ja 3 lasta. Lippu on voimassa 1.5.-31.8.2018. OSTA LIPPU NETTIKAUPASTA!
RanuaZoo + Hop Lop Rovaniemi ja Rollohalli -yhteislippu Ranuan eläinpuisto on yhdistänyt voimansa suosittujen käyntikohteiden kanssa tarjotakseen hauskoja kesälomapäiviä perheille edulliseen hintaan. Lippuja on useita erilaisia, jotta omansa löytäisivät sekä rauhallisemmasta menosta että vauhdin hurmasta nauttivat. Yhteistyökumppaneina ovat SantaPark, Hop Lop Rovaniemi ja Rollohalli sekä Superpark Oulu. HopLop Rovaniemi tarjoaa liikunnallisia seikkailuja koko perheelle taaperoikäisistä lähtien. Rollohallista löytyy haastetta taitavammillekin trampoliinitemppuilijoille ja volttitaitureille. Hop Lop Rovaniemi ja Rollohalli sijaitsevat samassa rakennuksessa ja ovat avoinna klo 10-20 joka päivä. RanuaZoo + Hop Lop Rovaniemi ja Rollohalli -yhteislippu 74 € 2 aikuista ja max. 4 alle 18-vuotiasta lasta. Lipulla yksi sisäänpääsy kullekin. Voimassaoloaika 1.6 – 31.8.2018 Huomioittehan että Hoplop sekä Rollohalli ovat suljettuna juhannuksena 22.-24.6.2018 OSTA LIPPU NETTIKAUPASTA! RanuaZoo + Hop Lop Rovaniemi ja Rollohalli -yhteislippu Ranuan eläinpuisto on yhdistänyt voimansa suosittujen käyntikohteiden kanssa tarjotakseen hauskoja kesälomapäiviä perheille edulliseen hintaan. Lippuja on useita erilaisia, jotta omansa löytäisivät sekä rauhallisemmasta menosta että vauhdin hurmasta nauttivat. Yhteistyökumppaneina ovat SantaPark, Hop Lop Rovaniemi ja Rollohalli sekä Superpark Oulu. HopLop Rovaniemi tarjoaa liikunnallisia seikkailuja koko perheelle taaperoikäisistä lähtien. Rollohallista löytyy haastetta taitavammillekin trampoliinitemppuilijoille ja volttitaitureille. Hop Lop Rovaniemi ja Rollohalli sijaitsevat samassa rakennuksessa ja ovat avoinna klo 10-20 joka päivä. RanuaZoo + Hop Lop Rovaniemi ja Rollohalli -yhteislippu 74 € 2 aikuista ja max. 4 alle 18-vuotiasta lasta. Lipulla yksi sisäänpääsy kullekin. Voimassaoloaika 1.6 – 31.8.2018 Huomioittehan että Hoplop sekä Rollohalli ovat suljettuna juhannuksena 22.-24.6.2018 OSTA LIPPU NETTIKAUPASTA!
Nimikilpailu Voita koko perheen majoituspaketti lasi-igluun! Nimikilpailu Voita koko perheen majoituspaketti lasi-igluun!
Kesän ruokintanäytökset Ruokintanäytökset tuovat kiinnostavan lisän eläinpuistovierailuun. Ruokailevat eläimet tulevat täysin näkyville, ja samalla voi tehdä huomioita niiden lajityypillisestä käyttäytymisestä sekä persoonallisuuksien eroista. Näytöksen lomassa eläintenhoitaja vastaa yleisön kysymyksiin, ja saattaapa joku onnekas päästä itse ruokkimaan eläimiä eläintenhoitajan opastamana. Ruokintanäytöksiin osallistuminen kuuluu eläinpuiston pääsylipun hintaan. Ruokintanäytökset joka päivä 1.6.–31.8.2018 Karhut ja jääkarhut klo 12.30–13.00 Ilves, susi tai ahma klo 14.00–14.20 Kotieläinpuiston eläimet klo 14.30–15.00 Saukko klo 16.40–17.00 Kesän ruokintanäytökset Ruokintanäytökset tuovat kiinnostavan lisän eläinpuistovierailuun. Ruokailevat eläimet tulevat täysin näkyville, ja samalla voi tehdä huomioita niiden lajityypillisestä käyttäytymisestä sekä persoonallisuuksien eroista. Näytöksen lomassa eläintenhoitaja vastaa yleisön kysymyksiin, ja saattaapa joku onnekas päästä itse ruokkimaan eläimiä eläintenhoitajan opastamana. Ruokintanäytöksiin osallistuminen kuuluu eläinpuiston pääsylipun hintaan. Ruokintanäytökset joka päivä 1.6.–31.8.2018 Karhut ja jääkarhut klo 12.30–13.00 Ilves, susi tai ahma klo 14.00–14.20 Kotieläinpuiston eläimet klo 14.30–15.00 Saukko klo 16.40–17.00
Sisun WWF-keräyskampanja villeille lajitovereille Luonnossa elävät jääkarhut ovat ahdingossa ilmaston lämpenemisen vuoksi. Ranuan eläinpuiston jääkarhut Venus ja Sisu toimivat lähettiläinä villien lajitovereidensa puolesta ja näin ollen Ranuan Eläinpuisto haluaa kantaa kortensa kekoon jääkarhujen suojelutyössä. Tule Sinäkin Sisun avuksi keräämään varoja luonnon jääkarhujen auttamiseksi! Keräykseen osallistuneiden nimet ikuistetaan jääkarhujen suojelusta kertovaan tauluun. Tavoitteena on kerätä euro jokaiselle villille jääkarhulle. Voit tehdä oman lahjoituksesi seuraavan linkin kautta: Eläinpuiston WWF-keräys Sisun WWF-keräyskampanja villeille lajitovereille Luonnossa elävät jääkarhut ovat ahdingossa ilmaston lämpenemisen vuoksi. Ranuan eläinpuiston jääkarhut Venus ja Sisu toimivat lähettiläinä villien lajitovereidensa puolesta ja näin ollen Ranuan Eläinpuisto haluaa kantaa kortensa kekoon jääkarhujen suojelutyössä. Tule Sinäkin Sisun avuksi keräämään varoja luonnon jääkarhujen auttamiseksi! Keräykseen osallistuneiden nimet ikuistetaan jääkarhujen suojelusta kertovaan tauluun. Tavoitteena on kerätä euro jokaiselle villille jääkarhulle. Voit tehdä oman lahjoituksesi seuraavan linkin kautta: Eläinpuiston WWF-keräys
Nimikilpailu ratkesi – jääkarhunpennusta tuli Sisu Ranuan eläinpuistossa viime marraskuussa syntyneelle jääkarhunpennulle on viimeinkin valittu nimi. Pennun nimeksi annettiin Sisu. Nimi kuvaa hoitajien mielestä hyvin pennun reipasta ja periksiantamatonta luonnetta, ja se viittaa myös mukavasti Suomen ja Ranuan 100-vuotisjuhlavuoteen. Eläintenhoitajat valitsivat nimen nimikilpailuun tulleiden 18 000 ehdotuksen joukosta. Lumi (335 ehdotusta) oli monen mielestä sopiva nimi jääkarhulle. Suosittuja vaihtoehtoja olivat myös Sulo (300 ehdotusta) ja Pyry (180 ehdotusta). Sisu-nimeä ehdotettiin 94 kertaa, joten pääpalkinto jouduttiin arpomaan. Arpaonni suosi Annukka Moilasta Sodankylästä. Hän pääsee perheineen viettämään viikonlopun lomakylä Gulo Gulossa ja tutustumaan jääkarhuperheen arkeen eläintenhoitajien kanssa. Muita voittajanimen ehdottajia muistetaan eläinpuiston pääsylipuilla. Ilman lahjaa ei jäänyt myöskään juuri nimetty Sisu. Pohjolan Osuuspankki lahjoitti pennulle jääkarhunkestäviä palloja, jotka Sisulle pääsi luovuttamaan lahjoittajan järjestämän arvonnan voittanut sodankyläläinen Eila Kaunisvaara perheineen. Ranuan Sisu-jääkarhu viettänee vielä pari vuotta emonsa Venuksen hoivissa. Noin 2,5–vuotiaana se voi muuttaa uuteen, tarkasti valittuun kotiin johonkin toiseen eurooppalaiseen eläintarhaan. Nimikilpailu ratkesi – jääkarhunpennusta tuli Sisu Ranuan eläinpuistossa viime marraskuussa syntyneelle jääkarhunpennulle on viimeinkin valittu nimi. Pennun nimeksi annettiin Sisu. Nimi kuvaa hoitajien mielestä hyvin pennun reipasta ja periksiantamatonta luonnetta, ja se viittaa myös mukavasti Suomen ja Ranuan 100-vuotisjuhlavuoteen. Eläintenhoitajat valitsivat nimen nimikilpailuun tulleiden 18 000 ehdotuksen joukosta. Lumi (335 ehdotusta) oli monen mielestä sopiva nimi jääkarhulle. Suosittuja vaihtoehtoja olivat myös Sulo (300 ehdotusta) ja Pyry (180 ehdotusta). Sisu-nimeä ehdotettiin 94 kertaa, joten pääpalkinto jouduttiin arpomaan. Arpaonni suosi Annukka Moilasta Sodankylästä. Hän pääsee perheineen viettämään viikonlopun lomakylä Gulo Gulossa ja tutustumaan jääkarhuperheen arkeen eläintenhoitajien kanssa. Muita voittajanimen ehdottajia muistetaan eläinpuiston pääsylipuilla. Ilman lahjaa ei jäänyt myöskään juuri nimetty Sisu. Pohjolan Osuuspankki lahjoitti pennulle jääkarhunkestäviä palloja, jotka Sisulle pääsi luovuttamaan lahjoittajan järjestämän arvonnan voittanut sodankyläläinen Eila Kaunisvaara perheineen. Ranuan Sisu-jääkarhu viettänee vielä pari vuotta emonsa Venuksen hoivissa. Noin 2,5–vuotiaana se voi muuttaa uuteen, tarkasti valittuun kotiin johonkin toiseen eurooppalaiseen eläintarhaan.
MetsäpeuraLife Ranuan eläinpuisto osallistuu metsäpeurojen luontoonpalautushankkeeseen Metsäpeura palautetaan luontoon takaisin alkuperäisille elinalueilleen Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Palautus on keskeisin tavoite seitsemän vuotta kestävässä laajassa metsäpeuran suojeluhankkeessa, jonka kokonaiskustannus on 5,16 miljoonaa euroa. Ranuan eläinpuisto on yksi Metsähallituksen hallinnoiman EU-Life-hankkeen yhteistyökumppaneista. Ranuan eläinpuistossa, Korkeasaaren eläintarhassa ja Ähtäri Zoossa syntyvät metsäpeuran vasat siirretään 1,5-2 -vuotiaina Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistojen totutustarhoihin lisääntymään ensi syksystä alkaen. Lue lisää:http://www.metsa.fi/-/metsapeuroja-aletaan-palauttaa-luontoon-laajalla-hankkeella ja http://www.suomenpeura.fi/. Lisätietoja metsäpeuroista: https://www.ranuazoo.com/blog/elaimet/metsapeura/. MetsäpeuraLife Ranuan eläinpuisto osallistuu metsäpeurojen luontoonpalautushankkeeseen Metsäpeura palautetaan luontoon takaisin alkuperäisille elinalueilleen Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Palautus on keskeisin tavoite seitsemän vuotta kestävässä laajassa metsäpeuran suojeluhankkeessa, jonka kokonaiskustannus on 5,16 miljoonaa euroa. Ranuan eläinpuisto on yksi Metsähallituksen hallinnoiman EU-Life-hankkeen yhteistyökumppaneista. Ranuan eläinpuistossa, Korkeasaaren eläintarhassa ja Ähtäri Zoossa syntyvät metsäpeuran vasat siirretään 1,5-2 -vuotiaina Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistojen totutustarhoihin lisääntymään ensi syksystä alkaen. Lue lisää:http://www.metsa.fi/-/metsapeuroja-aletaan-palauttaa-luontoon-laajalla-hankkeella ja http://www.suomenpeura.fi/. Lisätietoja metsäpeuroista: https://www.ranuazoo.com/blog/elaimet/metsapeura/.
Maakotka Maakotka viihtyy syrjäisillä, rauhallisilla erämaa-alueilla. Sen saaliseläimiin kuuluvat jänikset ja metsäkanalinnut, myös mm. ketut, kurjet ja poronvasat. Kotkan pesä on yleensä vankkaoksaisen männyn latvassa, kallioseinämällä tai jopa kolmiomittaustornissa. Tavallisesti kotkaparilla on muutama vaihtopesä, joista se valitsee vuosittain yhden käyttöönsä. Kotka on hyvin arka lintu, joka häiriintyy helposti ihmistoiminnasta. Pesimäaikaan tapahtuva häirintä voi johtaa pesinnän tuhoutumiseen, sillä munat jäähtyvät helposti emon korkotuttua pesältä. Kotkapari on uskollinen paitsi toisilleen, myös kotipaikalleen. Sen sijaan nuoret kotkat viettävät kiertelevää elämää. Maakotkan levinneisyys Suomessa painottuu Lappiin, jossa pesii 80 % maamme maakotkista. Lisäksi Oulun läänissä, Suomenselän alueella ja Keski-Suomessa on asuttuja reviirejä. Maakotka Maakotka viihtyy syrjäisillä, rauhallisilla erämaa-alueilla. Sen saaliseläimiin kuuluvat jänikset ja metsäkanalinnut, myös mm. ketut, kurjet ja poronvasat. Kotkan pesä on yleensä vankkaoksaisen männyn latvassa, kallioseinämällä tai jopa kolmiomittaustornissa. Tavallisesti kotkaparilla on muutama vaihtopesä, joista se valitsee vuosittain yhden käyttöönsä. Kotka on hyvin arka lintu, joka häiriintyy helposti ihmistoiminnasta. Pesimäaikaan tapahtuva häirintä voi johtaa pesinnän tuhoutumiseen, sillä munat jäähtyvät helposti emon korkotuttua pesältä. Kotkapari on uskollinen paitsi toisilleen, myös kotipaikalleen. Sen sijaan nuoret kotkat viettävät kiertelevää elämää. Maakotkan levinneisyys Suomessa painottuu Lappiin, jossa pesii 80 % maamme maakotkista. Lisäksi Oulun läänissä, Suomenselän alueella ja Keski-Suomessa on asuttuja reviirejä.
Majoitus ja palvelut Meiltä ei tarvitse ei tarvitse lähteä kotimatkalle nälkäisenä, väsyneenä tai ilman tuliaisia. Ranuan eläinpuiston ympäristössä riittää tekemistä ja palveluja leppoisaan lomanviettoon. Majoitus ja palvelut Meiltä ei tarvitse ei tarvitse lähteä kotimatkalle nälkäisenä, väsyneenä tai ilman tuliaisia. Ranuan eläinpuiston ympäristössä riittää tekemistä ja palveluja leppoisaan lomanviettoon.