Hiiripöllö
ELINTAVAT
Hiiripöllöjä tavataan ympäri pohjoisen pallonpuoliskon havumetsävyöhykkeellä. Suomessakin se on pohjoinen laji, jota ei tavata pesivänä maan eteläosissa. Hiiripöllöt viihtyvät aukkoisissa havu- ja sekametsissä sekä pohjoisessa myös tunturikoivikoissa. Koska hiiripöllöt ovat kolopesijöitä, suosivat ne seutuja, joista löytyy pystyyn kuolleita keloja tai katkenneita, onttoja pökkelöitä. Hiiripöllö on päiväaktiivinen ja peloton laji, jonka esiintyminen riippuu sen pääravinnon, pikkujyrsijöiden, määrästä. Kun ravintoa on vähän, lähtevät hiiripöllöt vaeltamaan, jolloin tätä pohjoista lajia voi nähdä aivan Suomen eteläosissakin.
SUOJELU
Kuten muutkin pöllömme on hiiripöllö rauhoitettu luonnonsuojelulailla.
SOPEUTUMINEN TALVEEN
Pikkujyrsijöiden ollessa vähissä hiiripöllöt siirtyvät syksyisin alueille, joilla ravintoa on tarjolla runsaammin. Hyvän ravintotilanteen aikaan hiiripöllöt voivat varastoida osan saalistaan pahan päivän varalle.
Hiiripöllö
Surnia ulula
Hawk owl
LUOKKA: Aves - linnut
LAHKO: Strigiformes - pöllölinnut
HEIMO: Strigidae - Pöllöt
KOKO: aino 210-380 g, siipien kärkiväli 75-80 cm, naaraat kookkaampia kuin koiraat.
LISÄÄNTYMINEN: Naaras munii huhti-toukokuussa 5-6 munaa, haudonta 28-30 vrk.
ELINIKÄ: Rengastustietojen mukaan vanhin hiiripöllö on elänyt yli 8-vuotiaaksi.