Laulujoutsen

ELINTAVAT

Laulujoutsen on pohjoinen laji ja Suomessa sitä tavataan koko maassa. Se pesii soitten lampareissa, rehevillä pikkulammilla sekä suojaisilla järvenlahdilla. Joutsen kuuluu puolisukeltajiin, jotka hakevat ravintoa järven pohjasta pitkän kaulansa avulla. Laulujoutsen syö vesikasveja ja niiden juuria, vedessä ja maalla eläviä pieniä selkärangattomia sekä siemeniä ja marjoja. Laulujoutsennaaras ja -koiras muodostavat usein elinikäisen parisuhteen. Joutsenen poikasen kehittyminen lentokykyiseksi vie paljon aikaa, ja linnut lähtevät muuttomatkalle vasta järvien jäätyessä. Silti joskus osa poikasista ei ehdi mukaan emojen lähtiessä etelään, ja näitä ”mattimyöhäsiä” toimitetaan eläinpuistoihin talvihoitoon. Normaalisti emolinnut ja poikaset pysyvät yhdessä poikasten ensimmäisen talven yli.

SUOJELU

1900-luvun alkupuoliskolla laulujoutsen oli lähes hävitetty maastamme. Viimeiset arat laulujoutsenemme elivät pohjoisen koskemattomissa erämaissa. Lajin pelastumisessa tärkeä rooli oli eläinlääkäri Yrjö Kokolla ja hänen teoksillaan ”Laulujoutsen” ja ”Ne tulevat takaisin”. Nykyisin laulujoutsen on yleinen lintu.

SOPEUTUMINEN TALVEEN

Laulujoutsenet muuttavat talveksi Iso-Britanniaan, Mustallemerelle tai Länsi-Euroopan rannikolle.

Laulujoutsen

Cygnus cygnus

Whooper swan

LUOKKA:

LAHKO:

HEIMO:

KOKO: Paino 8-10kg, siipien kärkiväli 215-230 cm.

LISÄÄNTYMINEN: Naaras munii touko-kesäkuun vaihteessa 4-7 munaa, haudonta 35-42 vrk. Itsenäistyy n. 1-vuotiaana, sukukypsä 4-6-vuotiaana.

ELINIKÄ: Rengastustietojen mukaan vanhin laulujoutsen on elänyt yli 16-vuotiaaksi.

Tiesitkö, että laulujoutsenella on aikoinaan ollut suuri merkitys Lapin ihmisille? Tosin eri tavalla kuin nykyisin. Keväällä, kun ihmisten ruokavarastot olivat niukat talven jälkeen, saatiin muuttomatkaltaan saapuneista joutsenista apu. Yhdestä joutsenesta saatiin n. 5 kiloa lihaa. Myös munia syötiin.