Mehiläishaukka

ELINTAVAT

Mehiläishaukka viihtyy rehevissä lehti- ja sekametsissä. Pesäpuukseen se valitsee usein kuusen. Suomessa sitä tavataan Etelä- ja Keski-Suomessa aina Etelä-Lappiin ja Perä-Pohjolaan saakka. Mehiläishaukat saapuvat Suomeen vasta touko-kesäkuun vaihteessa, sillä niiden pääravintoa, ampiaisia, mehiläisiä ja kimalaisia koteloineen ja toukkineen, esiintyy täällä vain kesällä. Mehiläishaukalle kelpaavat myös muut hyönteiset, sekä mm. linnunmunat ja –poikaset sekä loppukesällä myös marjat ja hedelmät .Mehiläishaukat elävät hyvin piilottelevaa elämää. Muuttomatkalle ne suuntaavat jo elokuussa ja viimeisetkin yksilöt ovat poistuneet Suomesta syyskuun puoliväliin mennessä.

SUOJELU

Rauhoitettu luonnonsuojelulailla. Hiljaista elämää viettävällä mehiläishaukalla ei Suomessa juuri ole uhkatekijöitä. Muuttomatkoilla Välimeren maissa sen sijaan henkensä menettää huvitteluampujien toimesta tuhannet mehiläishaukat joka vuosi.

SOPEUTUMINEN TALVEEN

Mehiläishaukka muuttaa talveksi Afrikan länsiosiin, jossa se talvehtii sademetsissä.

Mehiläishaukka

Pernis apivorus

Honey Buzzard

LAHKO:

HEIMO:

KOKO: Paino 450-100g, siipien kärkiväli 135-150cm, naaraat kookkaampia kuin koiraat.

LISÄÄNTYMINEN: Naaras munii kesäkuussa 1-3 munaa, haudonta 31-37 vrk, myös koiras hautoo.

ELINIKÄ: Rengastustietojen mukaan vanhin mehiläishaukka on elänyt 29-vuotiaaksi.

Tiesitkö, että nuoret mehiläishaukat viettävät 1-vuotiskesänsä talvehtimisalueillaan trooppisessa Afrikassa ja saapuvat takaisin Suomeen vasta kaksivuotiaina.