Valkohäntäkauris
ELINTAVAT
Valkohäntäkauris on Amerikan mantereella yleinen hirvieläin, jota on istutettu riistaeläimeksi muuallekin. Suomeen ensimmäiset valkohäntäkauriit tuotiin 1930-luvulla. Nykyisin valkohäntäpeuroja on Suomessa n. 30 000 ja kannan elinalue painottuu Etelä- ja Lounais-Suomeen. Valkohäntäkauriit viihtyvät metsien ja peltojen reunamilla syöden ruohovartisia kasveja sekä puiden ja pensaiden versoja ja lehtiä. Talvella sille maistuvat mustikanvarvut, kataja sekä männyn neulaset, joten silloin sen tapaa myös mustikkaa kasvavissa kuusikoissa. Valkohäntäkaurisnaaraat ja vasat muodostavat talvisin laumoja, mutta urokset viettävät kiima-aikaa lukuun ottamatta erakon elämää.
SUOJELU
Valkohäntäkauris kuuluu riistalajeihin ja sitä metsästetään vuosittain 20 000-22 000 yksilöä.
SOPEUTUMINEN TALVEEN
Valkohäntäkauriit ovat hyvin sopeutuneet kylmään talveen. Loppukesällä vararavintoa, rasvaa, alkaa kertyä nahan alle ja sisäelinten ympärille. Valkohäntäkauriit elävät säästöliekillä kovimpien pakkasjaksojen ajan, jolloin ne välttävät liikkumista ja voivat paastota parikin viikkoa. Runsaaseen lumeen valkohäntäkauriit eivät sen sijaan ole sopeutuneet. 50cm:n syvyistä lumipeitettä pidetään rajana selviytymiselle; sen syvemmältä valkohäntäkauriit eivät saa kaivettua varpuja hangen alta. Suomessa riistan talviruokinta auttavat monet valkohäntäkauriit talven yli.
Valkohäntäkauris
Odocoileus virgianus borealis
White-tailed deer
LUOKKA: Mammalia - nisäkkäät
LAHKO: Artiodactyla - sorkkaeläimet
HEIMO: Cervidae – hirvieläimet
KOKO: Paino 70-130 kg, säkäkorkeus 90-105 cm.
LISÄÄNTYMINEN: Kiima loka-marraskuussa, kantoaika: 6,5 k, jälkeläisiä kerralla 1-3. Itsenäistyy 1-vuotiaana, hyväkuntoiset naaraat ovat sukukypsiä jo 6 kk:n iässä, urokset useimmin 1,5 –vuotiaina
ELINIKÄ: 12-14 vuotta